Viikolla 4 käsittelimme vuorostaan rasteriaineistoja. Postaus tulee nyt puolitoista viikkoa myöhässä, koska suoraan sanottuna tipuin tällä kurssikerralla sen verran pahasti kärryiltä, että oli vaikea motivoida itsensä jatkamaan! Nyt kuitenkin sain itseni hoitamaan tämän kurssikerran loppuun, jotta pystyn jatkamaan viikon 5 tehtäviin, joista myös olen auttamattomasti myöhässä!
Alkuun kurssikerralla harjoiteltiin ruudukon luomista; teimme pääkaupunkiseudun alueelle ruutuaineiston, josta tehtäväksemme saimme käsitellä erilaisia sen ”sisällä” olevia muuttujia. ”Kotitehtäväksi” saimme omavalintaisen muuttujan tarkastelemisen ruutuaineistossa. Valitsin muuttujaksi ”Muunkielisten osuus väestöstä (tarkoittaen muunkielisiä kuin suomen- ja ruotsinkielisiä). Kokeilin valitsemaani muuttujaa kahdella eri ruudukkokoolla.
Muiden kurssilaisten blogeista kurkkasin myös, millaisia huomioita he olivat tehneet samasta aiheesta kuin minä. Esimerkiksi Jasmin Johansson (https://blogs.helsinki.fi/jasminjo/) oli blogissaan mielenkiintoisesti mennyt eri suuntaan kuin minä; kun itse tarkastelin (vähän hölmösti näin jälkeenpäin mietittynä) 1 km x 1 km -ruutuja sekä (muistaakseni, unohdin kirjoittaa ylös tämän, kuitenkin pienempiä) 500m x 500m -ruutuja, hän käytti verrokkina 2 km x 2 km -ruutuja, joka mielestäni havainnollisti paremmin eroa eri ruutukokojen välillä. Kumpikin meistä tuli kuitenkin samaan lopputulemaan, että 1 km x 1 km oli parempi ruutukoko tähän tarkasteluun!
Annika Innasen (https://blogs.helsinki.fi/anninnan/) kurssiblogia tarkastellessani huomasin, että omissa luokkajaoissani oli selkeästi jotain pielessä, sillä hän onnistui pienellä ruutukoolla (samalla, jota itse käytin) luomaan paljon selkeämmän ja informatiivisemman kartan, kuin minä. Hän oli muuttanut muunkielisen väestön osuudet prosenteiksi, mikä onkin paljon järkevämpi tapa tarkastella tällaista aineistoa. Hyvä vinkki itselle tulevaisuuden karttaharjoituksiin!
Kuva 1. Kuvakaappaus teemakartasta “Muunkielisten osuus väestöstä”. Ruutujen koko 1 km x 1 km.
Kuva 2. Kuvakaappaus teemakartasta “Muunkielisten osuus väestöstä”. Ruutujen koko 500 m x 500 m.
Kuten kuvista näkyy, pieniä eroja eri ruutukokojen välillä oli havaittavissa, mutta mielestäni tätä kyseistä muuttujaa oli paljon selkeämpi (sekä myös nopeampi ja helpompi) tarkastella isommalla ruudukkokoolla. Pienempiruutuisesta kartasta näkee kuitenkin vielä tarkemmin muunkielisen väestön alueellisen asettumisen; voi päätellä sen olevan ainakin osittain keskittynyt “radan varteen” eli lähelle juna- ja metroverkkoa.
Oli todella turhauttavaa, kun en osannut poistaa kerralla kaikkia 999999-kohteita (eli vääristymiä, joiden tarkoitus on salata oikeaa tietoa esim. diplomaattien takia) attribuuttitaulukosta, ja jouduin näpyttelemään ne yksittäin pois; tämä ei ollut ongelma isoruutuisella aineistolla, sillä 999999-ruutuja oli suhteellisen vähän, mutta pienempiruutuisella aineistolla niitä oli SATOJA! Jotenkin maalaamalla rivejä onnistuin hieman nopeammin poistamaan nämä vääristymät, mutta silti aikaa meni tuhottomasti, ja lopputulos ei todellakaan ollut vaivan arvoinen. Valitettavasti kuvat 1 ja 2 ovat vain ruutukaappauksia, sillä QGIS-ohjelmani oli jossain vaiheessa tiltannut sen ollessa tallentamattomana tietokoneella auki (tyhmätyhmätyhmä minä!!!). Tästä opin siis, että joka käänteessä TALLENNETAAN.
Kurssikerran toisena tehtävänä harjoittelimme rasteriaineistojen tuomista QGIS:iin sekä rinnevarjostuksien ja korkeuskäyrien tuottamista ohjelmalla! Tämä oli se kohta, jossa ensimmäisellä kerralla (liveluentoa seuratessa) tipuin kärryiltä, mutta onneksi toisella katsomiskerralla (videota katsellessa) homma olikin suhteellisen simppeli, enkä oikeastaan enää edes ole varma, mikä meni ensimmäisellä kerralla pieleen!
Kuva 3. Kuvakaappaus Pornaisten alueen korkeuskäyristä (5 metrin välein).
Valitettavasti kuva 3 on myös ruutukaappaus samasta syystä kuin aiemmatkin kuvat. Tässä kuitenkin näkyy käytännössä, miltä korkeuskäyrien lisäämisen jälkeen karttani näytti. Itse mietiskelin, että vaikka korkeuskäyrät olivatkin tarkkoja ja hyviä läheltä tarkasteltuna, olisi kokonaiskuvan kannalta voinut olla parempi lisätä käyriä hieman harvempaan (esim. 10m välein -> vrt. tässä kuvassa 5m välein). Tällöin koko karttaa tarkasteltaessa kokonaisuus olisi mahdollisesti ollut selkeämpi.
Loppukurssikerrasta tarkastelimme Pornaisten aluetta ja piirsimme kartalle 6 selkeää päätietä sekä lisäsimme manuaalisesti asutuksen kartalle. Kuva 4 havainnollistaa kartalla itse lisäämäni kohteet, jotka näkyvät myös kartan legendassa. Nämä tietokannat olivat myös valmistelua seuraavalle kurssikerralle.
Kuva 4. Pornaisten alueelle lisäämäni tiestö ja asutus kartalla.
Lähteet:
Arttu Paarlahden kurssimateriaalit
Johansson, J. (2021). Kurssikerta 4. Viitattu 22.2.2021.
https://blogs.helsinki.fi/jasminjo/
Innanen, A. (2021). Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. Viitattu 22.2.2021.
https://blogs.helsinki.fi/anninnan/