Tunnettu sosiolingvisti ei huolestu lainasanojen tulvasta

Etualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika FederleyEtualalla saksan kielen professorit Gisela Brünner ja Eva Neuland. Kuva: Mika Federley

Saksassa käydään tutun kuuloista väittelyä anglismien eli englanninkielisten lainasanojen lisääntymisestä erityisesti mainonnassa ja PR-yhteyksissä. Helsingissä viime viikolla järjestetyillä germanistipäivillä vieraillut professori Eva Neuland ei hätkähdä kielen muutoksista. Saksan kieli on ennenkin selvinnyt hengissä vieraiden kielten, kuten latinan ja ranskan vaikutuksesta, Neuland muistuttaa.

Saksassa kielikeskustelua kuumentaa myös maahanmuuton vaikutus kieleen. Valtaväestön puheessa on alkanut kuulua tervehdyksiä, jotka ovat peräisin turkkilaisten, venäläisten ja puolalaisten maahanmuuttajataustaisten nuorten saksan kielen varieteeteista. Neuland kuitenkin vähättelee kohua.

– Kyseessä on etenkin nuorten suosima muoti-ilmiö, joten on liioiteltua pitää tätä vaarana saksan kielen olemassaololle.

Nettikieleen saksa on puolestaan saanut omia lyhenteitä, eikä kaikkea ole kopioitu englannista. Professorin mielestä on kieltä rikastuttavaa, että netissä voi kirjoittaa “hdl”, ja kaikki tietävät, että se tarkoittaa “hab Dich lieb”.

Neuland kertoo, että muodollisten tervehdys- ja hyvästelyfraasien käyttö on vähentynyt Saksassa jo 60-luvun lopulta lähtien. Tähän vaikutti erityisesti antiautoritäärinen opiskelijaliike die 68er Generation, joka vierasti titteleitä.

– Tuoreessa tutkimushankkeessani selvitettiin nuorten kielenkäyttöä. Tulosten perusteella suuntaus jatkuu yhä. Saksan kieli muuttuu yhä epämuodollisemmaksi.

Tutkimus avasi mielenkiintoisesti myös sukupolvien välisiä eroja kielessä. Neulandin mukaan ymmärtämisvaikeudet sukupolvien välillä ovat pikemminkin median luomia ja liioiteltuja kuin todellisia. Hänen mukaansa eroja korostetaan myös puhtaasti kaupallisista syistä. Saksassa myynnissä onkin koko joukko myös vähemmän tieteellisiä nuorisokielen tai jonkin osakulttuurin sanakirjoja.

–  Toisinaan sanojen muuttuminen toki aiheuttaa hämmennystä, koska vanhempi polvi tottuu uusiin merkityksiin vähitellen. Nuoret käyttävät esimerkiksi sanoja geil [himokas, kiimainen] ja Braut [morsian] aiempaa laajemmassa tai kokonaan uusissa merkityksissä, joissa geil tarkoittaakin mahtavaa ja upeaa ja Braut kimmaa tai sutturaa, Neuland sanoo.

Perinteikäs kulttuurikieli on joutunut mukautumaan englannin ylivaltaan monella alalla myös omalla maaperällään. Englanti on yleistynyt Saksassa esimerkiksi talouden lingua francana ja Neulandin mukaan myös tieteen kielenä englanti on hivuttautumassa saksan oheen.

– Saksan kieli ei ole kuitenkaan katoamassa mihinkään, sillä oman kielen säilyttämistä myös tieteen kielenä pidetään tärkeänä, Neuland sanoo.

Aiheesta lisää saksaksi: