Month: March 2021

Tällä viikolla oli vuorossa jo kurssin viimeinen kurssikerta. Tätä varten olimme itse etsineet ja ladanneet aineistoja, joita halusimme esittää kartan voimin. Tiedonetsimiseen meni yllättävän paljon aikaa. Vaikka aika nopeasti keksin minkätapaisia karttoja haluaisin tuottaa, oli oikeanlaisen aineiston löytäminen aika hankalaa. Löysin tieni Eurostatin sivuille, joista nopeasti löysin sopivia aineistoa joita vertailla. Minulle hankalimmaksi kuitenkin koitui sopivan taustakartan löytäminen. Selailin epätoivossa muiden blogeja, josko sieltä löytyisi vinkkejä hyviin karttoihin. Lopulta löysinkin Pinjan blogista, että hän oli löytänyt sopivan kartan juurikin Eurostatin sivuilta, joten jatkoi etsimistä täältä. Tajusin lopuksi että olinkin ladannut jo oikean TIF-paketin, mutta vain tarkastellut väärää aineistoa. Kun availin näitä aineistoja, joita paketista löytyi useampi kymmen, löysin lopulta sopivan, jota pystyin käyttämään töissä.

Itse karttojen tuottaminen onnistui tällä kerralla jopa yllättävän kivuttomasta. Työskentely eteni sujuvasti ja kun eteen tuli jokin ongelma,´niin löysin melkein heti ratkaisun. Oli kiva huomata kuinka omat taidot QGIS:n käytössä ovat kehittyneet kurssin saatossa, ja että näin sen loppuvaiheessa käyttö sujuu jo kohtalaisen sujuvasti. Kun työskentely sujui niin mukavasti jäi myös itselle tosi kiva kuva geoinformatiikasta ja jäi innostus sen lisäoppimiselle! 🙂 Alle olen liittänyt kaksi lopullista karttaani (kuvat 1 ja 2).

Valitsin tarkasteluun ensin aineistoa Euroopan kansallistuotteista ja o´keskimääräisestä eliniästä. Ajattelin että näillä voisi olla jonkinlainen yhteys, ja niin näyttää olevankin. Kartasta (kuva 1) huomaa että mitä tummemman sininen väri – sitä korkeampi keskielinikä. Esimerkiksi pohjoismailla on kohtalaisen tumma väri, eli suuri BNP/capita ja Euroopan korkeimpia elinikiä, kun taas kaakkoiseuroopan BNP ja eliniät ovat alhaisempia.

Seuraavaksi valitsin tarkasteluun saman maantieteellisen alueen, mutta aineistoiksi tyytyväisyyden omaan elämäänsä sekä osuuden valtioiden 20 – 24 vuotiasta jotka opiskelevat korkeakoulussa. Ajattelin että olisi mielenkiintoista katsoa voisiko nämä olla jotenkin yhteydessä toisiinsa. Minun olisi kuitenkin pitänyt tarkastella tyytyväisyysaineistoa hieman tarkemmin ennen sen valitsemista, sillä kuten kartasta huomaa, ei valtioiden välillä ole kovin huomattavia eroja tässä suhteessa, jolloin niiden vertailu käy hieman hankalaksi. Kartasta (kuva 2) voi kuitenkin todeta muutamia mielenkiintoisia seikkoja: esimerkiksi Turkissa on koko Euroopan suurin korkeakouluopiskelijaosuus valtion nuorista, mutta asukkaiden tyytyväisyys omaan elämäänsä on koko maanosan alhaisin. Myös Ruotsissa ja Isobritanniassa muuttujilla ei ole selkeää yhteyttä. Muualla Euroopassa voi puolestaan nähdä jonkinlaista yhteyttä näiden kahden muuttujan välillä.

Tämä kurssikerta oli mielestäni oikein mukava lopetus koko kurssille ja minulle jäi koko tieteenalasta oikein kiinnostunut ja innostunut fiilis. Saa nähdä, ehkä eksyn vielä tulevaisuudessa muille geoinformatiikan kursseille jos vaan aikaa löytyy! Kiitos ja ihanaa kevättä! <3

Lähteet: 

Pinjan Pikkaraisen blogi. Luettu ja viitattu 5.3.2021 osoitteessa  https://blogs.helsinki.fi/pinjapik/.

Heippa! 🙂

Tämä kurssikerta alkoi yhteisellä aineistonkeruulla omasta lähiympäröstään. Tämä oli mielestäni oikein mukava aloitus perjantaiaamulle, ja mietin heti aineenopettajaopiskelijana että tämän kaltaista tehtävää olisi kiva kokeilla omien tulevien oppilaiden kanssa!! Siitä huomasi kuinka helppoa datankeruu voi olla ja innosti jopa enemmän kuin valmiin datan käsittely. Data tuotiin QGIS:iin jossa pisteet ja niiden tiedot interpoloitiin, ja lisättiin niille kuvaava väripaletti. Vaikka osallistujia ei ollut kovinkaan runsaslukuisesti, saimme kartalle aika kivasti pisteitä joista hyvin erottui turvattomiksi ja epäviihtyisiksi koetut paikat.

Myös toinen kurssikerran tehtävistä oli mieluisa opettajan näkökulmasta, koska siinä hyödynnettiin valmista ilmaista dataa verkosta, ja visualisoitiin sitä kartalle hyvin havainnoivasti, joka varmasti on kätevä taito tulevalle opettajalle. Itsenäistyönä tuli luoda kolme kouluopetuksessa hyödynnettävää karttaa, jotka olen liittänyt alle (kuvat 1-3).

Näitä karttoja avuksi käyttäen voisi kouluopetuksessa pohtia minkälainen suhde tulivuorten sijainnilla ja maanjäristyksien esiintyvyydellä on. Voitaisiin myös miettiä eri voimakkuuksien maanjäristysten yleisyyttä ja voimakkaimpien järistysten sijaintia maapallolla.

Etsin internetistä samankaltaisia karttoja kuin olin juuri tuottanut, tarkistaakseni niiden yhtäläisyyksiä. Alla olen liittänyt kuvan (kuva 4) jossa näkyy kuinka maanjäristykset ja tulivuoret muodostavat selkeitä kuvioita jotka seuraavat tektonisten laattojen reunoja.

Omissa kartoissani tämä trendi ei näy ihan yhtä selkeästi, mutta ainakin niistä ensimmäisessä (yli 6 magnitudin maanjäristykset) on huomattavissa aika samanlaista kuviota kun yllä olevassa kuvassa. Uskon siis että minun karttani ovat oikein tehtyä ja tulokset todenmukaisia 🙂

Jäin miettimään kuinka kyseisiä karttoja voisi muuten käyttää opetuksessa, joten suuntasin lueskelemaan kurssitovereideni blogikirjoituksia aiheesta. Jere pohti blogissaan oivaltavasti sitä, kuinka oppilaat herkästi voivat tulkita karttoja ja kuvia omalla tavallaan, jolloin kunkin oppilaan käsitys aiheesta voi jäädä erilaiseksi ja jopa vääräksi jos karttojen analysointi jätetään ainostaan tälle tasolle. Olisi siis hyvä jatkaa pohdiskelua yhdessä luokan kesken ja selvitellä syitä näille yhtäläisyyksille tektonisen toiminnan ja tulivuorten ja maanjäristysten välillä. Uskon että kartat ja niiden itsenäinen pohdinta voivat herättää kiinnostuksen aiheeseen, ja voisivat opetuksessa toimia ehkä lähinnä johdatuksena aiheeseen.

Tämä kurssikerta ja sen itsenäistehtävät tuntuivat helpoilta viime kurssikerran kuormittavuuden jälkeen. Varsinkin Epicollect -sovellus oli kiinnostava, itselleni uusi datankeruutapa, jota haluaisin koittaa joskus tulevaisuudessa omien oppilaiden kanssa. Uskon että oppilaiden aktivoiminen on aina hyvästä, ja tähän saisi helposti yhdistettyä juuri kenttätyöskentelyä ja omaan lähiympäristöön tutustumista ja sen analysointia.

Ensi perjantaina on viimein vuorossa koko kurssin päätösluento, saa nähdä mitä se tuo tullessaan! Onpa taas mennyt jakso nopeasti, kohta on jo kesä 😀

Lähteet:

National Oceanic and Atmospheric Administration, haettu osoitteesta https://www.ngdc.noaa.gov/hazel/view/hazards/volcano/loc-search