Viides kurssikerta

Heip√§hei taas ūüôā

T√§m√§ viides kurssikerta oli helposti vaikein ja ty√∂l√§in t√§h√§n menness√§, sill√§ se koostui l√§hes kokonaan itsen√§isesti teht√§vist√§ harjoituksista. Luennolla p√§hk√§ilimme break-out roomeissa miten niit√§ l√§hdett√§isiin selvitt√§m√§√§n, ja pienen alkuh√§mmennyksen j√§lkeen p√§√§simme ty√∂parini kanssa ihan kivasti eteenp√§in, kunnes huomasimme muiden blogikirjoitusten kautta ett√§ useimpien vastaukset poikkesivat omistamme v√§h√§n liikaa ett√§ ne pystyisi selitt√§m√§√§n eroavaisilla rajauksilla tms. Kurssikerran lopussa pyysimme Artulta apua, joka sitten huomautti ett√§ olimme ty√∂skennelleet v√§√§r√§n lentokent√§n parissa koko kolmisen tuntia… ūüėÄ Noh, ty√∂ ei kuitenkaan mennyt ihan hukkaan, sill√§ olimme jo l√∂yt√§neet pariin kysymykseen oikean oloiset suoritustavat, ja kun my√∂hemmin aloitin teht√§v√§t alusta oikean lentokent√§n parissa, p√§√§sin jo helpommin liikkeelle kun olimme tehneet ensimm√§iset teht√§v√§t jo kertaalleen. Virheist√§ oppii ūüôā

Kuten jo mainitsin, olivat t√§m√§n kurssikerran itsen√§isteht√§v√§t todella aikaavievi√§, mutta olin onneksi viime kurssikerran itsen√§isteht√§vist√§ oppineena varannut n√§ille useammalta p√§iv√§lt√§ aikaa, jolloin pienten vastoink√§ymisten ylitsep√§√§seminen my√∂s tuntui huomattavasti helpommalta. ūüėÄ Alla olevaan taulokkoon olen koostanut saamani vastaukset.

Malmin lentokenttä  
2 km säteellä kiitoradoista asuvat 57042
1 km säteellä kiitoradoista asuvat 8779
Helsinki Vantaa
2 km säteellä kiitoradoista asuvat 10247
Pahimmalla melualueella (65dB) asuvat, osuus 2 km säteellä asuvista 11, 0.1 %
Vähintään 55dB melualueella asuvat, osuus 2 km säteellä asuvista 632, 6.2 %
Vähintään 65dB melualueella asuvat jos laskeutumissuunta käännettäisiin 15873
Asemat
Alle 500 m lähimmästä asemasta asuvat 107112
Alle 500 m lähimmästä asemasta asuvien osuus koko kartta-alueen asukkaista 20.96 %
Ty√∂ss√§k√§yv√§t (15‚Äď64 v.) jotka asuvat alle 500 m l√§himm√§st√§ asemasta, osuus kaikista alle 500 m l√§himm√§st√§ asemasta asuvien m√§√§r√§st√§. 71540, 66.79 %
Koulut
6-vuotiaita Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirissä 14
Yläasteikäiset (13-15 v.) 63
Kouluikäisten osuus koulupiirin asukkaista 9.13 %
Arvio muunkielisten kouluikäisten lasten ja nuorten määrästä alueella 10

Opin t√§ll√§ kertaa paljon uutta, mik√§ tuntui kivalta kun teht√§v√§t tehtiin pitk√§lti yksin. Opin mm. k√§ytt√§m√§√§n select by value -toimintoa meluasteiden m√§√§ritt√§miseen, bufferin k√§ytt√∂√§ eri tarkoituksiin ja yleisesti minusta tuntuu ett√§ vihdoin ymm√§rsin oikeasti mit√§ tein, enk√§ vain tehnyt Artun / ohjeiden per√§ss√§. ūüėÄ Sain kaikki teht√§v√§t hyvin tehty√§, paitsi teht√§v√§n 2 (taajamat), koska attribuuttitaulukko ei suostunut aukeamaan, ja kaatoi pariin otteeseen koollaan QGIS:n joten j√§tin t√§m√§n teht√§v√§n suosiolla tekem√§tt√§. Tuntuu kuitenkin etten j√§√§nyt t√§ss√§ paljosta paitsi, sill√§ luulen kuitenkin ett√§ ymm√§rsin miten se olisi pit√§nyt tehd√§ jos olisin saanut kaiken toiminaan.

Vaikka viikon teht√§v√§t olivat haastavia, koen siis ett√§ ne olivat todella hy√∂dyllisi√§. Niit√§ tekiess√§ sai hyv√§n k√§sityksen siit√§, mit√§ osasi ja mit√§ ei. Oli my√∂s mukava huomata kuinka komennot luonnistuivat samalla kun niit√§ k√§ytti usemmassa teht√§vist√§. Tein teht√§vi√§ j√§rjestyksess√§, joten vapaavalintaisista teht√§vist√§ tein ensimm√§isen. Kun luin muiden blogitekstej√§, olisi viel√§ melkein tehnyt mieli kokeilla jompaa kumpaa kartantekoteht√§vist√§, mutta t√§ss√§ kohtaa oma energia n√§iden teht√§vien suhteen oli jo sen verran lopussa ett√§ tyydyin t√§h√§n. Esimerkiksi Jonathan oli tehnyt¬† kartan Helsingin uima-altaista, joka vaikutti aika kivalta teht√§v√§lt√§! Yll√§tyin h√§nen karttaa tarkastellessa siit√§, kuinka paljon altaita Helsingiss√§, sill√§ en ollut itse ajatellut ett√§ ne olisivat n√§inkin yleisi√§ ūüėÄ

 

Lähteet:

Jonathan Loon blogi. Luettu ja viitattu 25.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/joloo/2021/02/25/de-sjalvstandiga-uppgifterna/.

 

 

Neljäs kurssikerta

Neljännen kurssikerran aiheena oli rasteriaineistot. Teoriaosuuden jälkeen siirryttiin itse tarkastelemaan ja tuottamaan aineistoa QGIS:ssa, eikä mennyt kauankaan ennenkuin ohjelmistoni päätti taas kaatua. Yritin hetken avata ohjelmaa uudelleen, mutta kun siinä kesti sen verran kauan, ja kun sen viimein sain auki oli kurssikerralla ehditty edetä jo sen verran pitkälle, että en olisi ehtinyt enää kiritä tahtiin mukaan Рjoten päätin että poistun kurssikerralta ja katson loput siitä luentotallenteelta. Jatkuvasta kaatumisesta oppineena, tästedes muistan ainakin tallentaa etenemiseni tasaisin väliajoin, jolloin säästyisin turhalta aineistonkatoamiselta.

Onneksi minulle ei luentotallennetta katsoessani  tullut vastaan sen suurempia ongelmia, vaan sain tehtävät tehtyä suhteellisen sujuvasti. Ensimmäisessä tehtävässä tarkasteltiin pääkaupunkiseudun rakennustietoja. Alueelle luotiin ruudukko, johon lisättiin aineistosta halutut tiedot, joista ensimmäisenä visualisoitiin ruotsinkielisten määrä pääkaupukiseudulla. Lopputuloksen olen lisännyt alle (Kuva 1).

Kuva 1: Ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla, esitetty neliökilometrittäin.

Kurssikerralta kotitehtäväksi tuli oman vastaavanlaisen kartan luominen, käyttäen jotain muuta aineistoa.

Kurssikerran toinen tehtävä liittyi rasteriaineistojen yhdistämiseen, jossa lisättiin rinnevarjostus ja korkeuskäyrät Pornaisten seudun taustakarttaan. Lopputuloksen olen liittänyt alle (Kuva 2). Ylläytin, kuinka vähällä vaivalla pystyy saamaan näinkin selkeän kartan jossa näkyy sekä alueen perustietoja, että rinnevarjostusta.

Kuva 2: Pornaisten Kupsenkylän alue.

Anton oli oivaltavasti blogissaan verrannut omaa karttaansa Maanmittauslaitoksen karttaan samasta alueesta, ja huomannut että MML on korkeuskäyrissään käyttänyt tarkempaa rajausta, jolloin lopputuloksesta tulee tarkempi. Halusin itsekin verrata omaa karttaani MML:n vastaavaan karttaan, ja huomasin niistä samaiset erot.

Kurssikerran valmisteltiin vielä uutta aineistoa ensi kurssikertaa varten. Pornaisten alueelta rajattiin valmiiksi määritely alue, johon lisättiin kaksi uutta tietokantaa: alueen pääväylät uuteen tietietokantaan, sekä asutusrakennukset uuteen rakennustietokantaan. Näiden lisäämiseen minulla meni aika paljon aikaa, sillä onnistuin muutamaan otteeseen poistamaan jo luomani tiet ja aloittamaan alusta. Rakennuksia oli myös alueella aika kattavasti, joka vei oman aikansa, mutta varmasti säästää aikaa ensi kurssikerran alusta huomattavasti.

Lähteet:

Anton Granqvistin blogi. Luettu ja viitattu 18.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/antongra/.

 

 

Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla p√§√§stiin havainnollistamaan aluetietoja QGIS:n avulla. Ohjelmistoon tuotiin dataa Afrikan timanttikaivoksista, konflikteista ja √∂ljynporausalueista. Luennolla tutustuttiin “merge” ja “dissolve” -toimintoihin, joiden toiminnat olivat jo kirjoittamishetkell√§ j√§√§neet unholaan. Saara Nurmisen blogia lukiessani, n√§iden tarkoitukset kuitenkin nopeasti muistuivat mieleen. H√§n oli ytimekk√§√§sti tiivist√§nyt niiden tarkoituksen, eli n√§ill√§ yhdistettiin kaikki pienet saarikohteet niin ettei ohjelma tarkastelisi jokaista saarta omana valtionaan, vaikka ne kuuluisivat oikeasti jollekin toiselle valtiolle. Lopputuloksen olen liitt√§nyt alle (Kuva 1).

Kurssikerralla minulle hieman vaikeuksia tuotti se, että jotkut toiminnot vaikuttivat toimivan hieman eri tavalla Mac-koneella, kuin Windowsilla. QGIS-ohjelmani päätti myös kaatua kesken kurssikerran, jolloin tipuin hieman kärryiltä ohjeistuksessa, ja jouduin nopeasti kirimään takaisin jotta pysyisin vauhdissa mukana. Missasin ehkä jonkun askeleen, mutta olen kuitenkin suhteellisen tyytyväinen lopputulokseeni (vaikka nyt huomaankin siinä ärsyttävät kirjoitusvirheet :D).

Kuva 1: Konfliktien, timanttikaivosten ja öljynporausten sijainnit Afrikassa. 

Karttaa tarkastellessa voidaan todeta etteivät konfliktit suoraan ole yhteydessä öljynporaukseen tai timanttikaivoksiin, vaikka näin voisi kuvitella. Osa konflikteista sijoittuu alueille, joissa näitä toimintoja harjoitetaan, mutta suuri osa konflikteista kertyy myös esim. mantereen itäosiin, joissa ei ole juuri ollenkaan timantti- tai öljynporaustoimintaa.

Itsenäinen harjoitus

Itsen√§inen harjoitus oli t√§ll√§ kertaa tulvaindeksikartan laatiminen, josta siis n√§kisi valuma-alueiden tulvaherkkyydet. Kun koitin yhdist√§√§ tasojen tietoja join-komennolla, minulle koitui hieman ongelmia siit√§, ett√§ QGIS-ohjelmani oli englanninkielinen, ja sen takia kaikki √§√§kk√∂set valuma-aluiden nimiss√§ n√§kyiv√§t toisessa aineistossa kysymysmerkkein√§, jolloin niiden sis√§lt√§m√§t tiedot eiv√§t t√§sm√§nneet eik√§ yhdist√§minen onnistunut. Muutin ensiksi k√§sin yhden tason kaikki nimet niin ett√§ √§√§kk√∂set n√§kyiv√§t, kunnes huomasin etten p√§√§ssyt muokkaamaan toista yhdistett√§v√§√§ aineistoa (j√§rvisyys) ollenkaan, sill√§ toggle editing -toiminta ei ollut k√§yt√∂ss√§. Koitin googlailla t√§h√§n selityst√§, mutta tuloksetta. P√§√§dyin lopulta muuttamaan Exceliss√§ j√§rvisyystaulukon kaikki √§√§kk√∂set aakkosiksi ja tuomaan aineiston uudestaan QGIS:iin, ja tekem√§√§n saman QGIS-ohjelmassa muille aineistolle. T√§m√§n pienen s√§√§t√§misen avulla opin kuitenkin uuden QGIS-toiminnon, jonka avulla pystyy helposti muuttamaan esim. kaikki aineiston √Ą:t A:ksi. K√§ytin apuna t√§t√§ videota. ūüôā

Kun lopulta sain aineistoiden sisällöt täsmäämään ja yhdistettyä, loin uuden sarakkeen johon laskin tulvaindeksin. Loin koropleettikartan tulvaindeksiä hyväksikäyttäen, ja poistin näkyvistä järvet ja joet, sillä ne söivät mielestäni hieman kartan selkeyttä.

Karttaan piti vielä liittää ympyrädiagrammit valuma-alueiden järvisyysprosentista. Tämä oli uusi toiminto jota ei vielä oltu kurssikerroilla opeteltu. En millään meinannut ymmärtää enää tässä kohtaa miten näkyville saisi oikeita diagrammeja, kun ne minulle tahtoivat näkyä vain samanvärisinä palloina kartalla. Onneksi löysin Emilia Halmesin blogista tähän vastauksen! Eli attribuuttitaulukkoon piti vielä liittää maapinta-ala, jonka avulla diagrammeihin saatiin sekä järvien osuudet että maapinnan osuudet. Alle olen liittänyt lopputuloksen (Kuva 2).

Kuva 2: Suomen valuma-alueiden tulvaindeksit ja niiden järvisyydet ympyrädiagrammein esitettynä. 

Suurimmat tulvaindeksit löytyvät rannikkoseuduilta, ja etenkin pienemmiltä valuma-alueilta joissa myös järvisyysosuudet ovat pieniä. Järvet siis vähentävät tulvien riskiä sillä ylimääräinen vesi voi kertyä niihin. Tämän huomaa myös katsoessa järvisuomen valuma-alueita, joissa järvisyys on suurempaa, ja tulvaindeksi pienempi. Rannikoiden suurempi tulvaindeksi voisi myös osaltaan selittyä merten läheisyydestä.

T√§m√§n kerran kurssity√∂t√§ tehdess√§ huomasin taas miksi ei kannata varata n√§iden teht√§vien tekemiseen vain yht√§ p√§iv√§√§ aikaa ūüėÄ T√§h√§n meni kaikkine kommelluksineen aika paljon aikaa, mutta onneksi sain teht√§v√§t kuitenkin viel√§ p√§iv√§saikaan valmiiksi ūüôā

 

Lähteet:

Saara Nurmisen blogi. Luettu ja viitattu 10.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/saaranur/.

Emilia Halmesin blogi. Luettu ja viitattu 10.2.2021 osoitteessa https://blogs.helsinki.fi/emhalmes/.

Anthony Blackham, QGIS 3.2: Find and Replace. Katsottu 10.2.2021 osoitteessa https://www.youtube.com/watch?v=aO10REnr_Eg.

Toinen kurssikerta

Hei taas!

Toisella kurssikerralla käytiin läpi tiedonhakua sekä tarkasteltiin eri projektioista johtuvia pinta-alavääristymiä. Eri projektioiden käyttö voi muuttaa kartan ulkoasua huomattavasti ja muokata siinä näkyviä pinta-aloja kunnolla. Kurssikerralla tarkasteltiin Suomea, ja sen kuntia, ja kuinka eri projektiot vääristävät/muokkavaat sen pinta-alaa ja muotoa.

Alle olen liittänyt kaksi lopputulostani (Kuva 1 ja 2). Ensin vertasin Mercatorin projektiota ETRS-TM35FIN-projektioon, jota suositellaan käyttämään Suomea projisoidessa (Kuva 1). Huomataan että mercatorin projektio vääristää suuresti maan pohjoisia alueita, jossa pinta-alat jossa projektioiden välinen suhdeluku voi olla jopa 8.

Kuva 1: Mercatorin projektion pinta-alaväärentymä suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon.

Seuraavaksi vertailin Robinsonin projektiota Mercator-projektioon (Kuva 2). Huomataan, että robinsonin projektio vääristää maan eteläisiä osia eniten suhteessa mercatoriin.

Kuva 2: Robinsonin projektion pinta-alavääristymä suhteessa Mercator-projektioon.

Tuloksiin palatessani muutamaa p√§iv√§√§ kurssikerran j√§lkeen, huomasin ett√§ Santeri oli valinnut tarkasteltavaksi samat projektiot kuin min√§, ja h√§nen blogiaan lukiessani ihmettelin miksi minun Robinson-projektioni n√§ytti niin erilaiselta kuin h√§nen. Minun karttani oli kaventanut valtion etel√§osaa niin kuin sen pit√§isikin, mutta silti sen v√§rit olivat p√§invastaiset. Tajusin kuitenkin pian ett√§ olin jostain syyst√§ valinnut verrata robinsonin projektiota mercatorin projektioon, vaikka muistaakseni ajatuksenani oli verrata sit√§ juurikin samaan projektioon kuin mihin aiemmin olin mercatorin projektiota verrannut, eli ETRS-TM35FIN-projektioon. P√§√§tin siis viel√§ itsen√§isesti tehd√§ t√§m√§n vertauksen, jotta saisin paremman kuvan n√§iden kahden projektioiden eroista. Oli taas hieman hankalaa yksin v√§kert√§√§ QGIS:n kanssa, mutta kai harjoittelu tekee mestarin ja t√§m√§kin helpottuu kurssin edetess√§ ūüôā

Sain lopulta aika vähällä vaivalla tehtyä uuden miellyttävämmän kartan (Kuva 3). Nyt siitä huomaa, että myös Robinsonin projektio väärentää maan pohjoisosia suhteessa ETRS-TM35FIN projektioon, mutta ei ollenkaan samalla mittakaavalla kuin mercatorin projektio. Robinsonin projektio vääristää  lapin pohjoisimpia korkeimillaan suhdeluvulla 1,4.

Kuva 3: Robinsonin projektio suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon. 

Lopputuloksista voi todeta että mercatorin projektio ei sovellu Suomen projisointiin, vaikka se onkin ehkä yleisin globaalisti käytetty projektio. Oli kiinnostava konkreettisesti huomata se ero jonka kyseinen projektio todellakin luo kun sitä käyttää sille soveltumattoman alueen tarkasteluun.

 

Lähteet:

Kurssikerran 2 aineistot

Santeri Saarisen blogi: “2 kurssikerta”, luettu 3.2.2021 osoitteessa https://saarinengeoinformatiikka.blogspot.com/2021/02/2-kurssikerta.html.