Eka kerta

Kuva: cliff1066 (Flickr)
Kuva: cliff1066 (Flickr)

Muistan erittäin hyvin sen, kun opetin aivan ensimmäistä kertaa yliopistossa. Siitä on nyt lähes tasan kymmenen vuotta. Olin juuri valmistunut maisteriksi ja hoidin vuoden ajan suomen kielen lehtorin virkaa.

Olin kouluttanut ja opettanut jonkin verran muissa yhteyksissä jo tuota ennen mutta yliopistossa en ollut aikaisemmin opettanut. Ensimmäinen opetuskerta jännitti minua siis luonnollisesti hyvin paljon. Mietin, olisinko riittävän fiksu tai ainakin edes hieman fiksumpi kuin oppilaani.

Jännitys haihtui kuitenkin varsin nopeasti, muutaman ensimmäisen minuutin aikana. Opiskelijat esittivät minulle kurssin käytännön toteutukseen liittyviä kysymyksiä ja tuntuivat ottavan vastaukseni vakavasti.

Ymmärsin tuossa hetkessä, että opettajana toimiminen on rooli, jonka otan. Oppilaat myös varsin hanakasti tarjoavat opettajalle tuon roolin. Minun tehtäväkseni jää hoitaa tuo rooli kunnialla, niin, että oppilailla on mielekästä tekemistä, ja niin, että he oppivat asioita. Sillä, olenko fiksu, on melko vähän tekemistä tuon kanssa.

Yksinäinen rooli

Toisinaan opettajan rooli on yksinäinen rooli. Teetän kursseillani usein erilaisia ryhmätöitä ja -keskusteluja. Keskustelut saattavat joskus olla intensiivisiä, ja opiskelijoilla näyttää silmin nähden olevan hauskaa keskenään. Istun itse tyypillisesti opettajan pöydän takana ja havainnoin ryhmän toimintaa (tai mietin omiani).

Joskus olen miettinyt, miksi olenkaan järjestänyt itseni taas kerran tilanteeseen, jossa olen ryhmässä se yksinäinen ja ulkopuolinen. Muilla kun tuntuu olevan suorastaan hauskempaa kuin minulla.

Silloin muistutan itseäni siitä, että tuo kaikki kuuluu opettajan rooliin. En ole opetustilanteessa lopulta se päähenkilö. Voin etsiä ryhmään kuulumisen tunnetta muualta, esimerkiksi muiden opettajien seurasta tai ryhtymällä aina välillä itse opiskelijaksi.

Opettajuus on toki myös varsin tärkeä osa identiteettiäni. Ennen kaikkea se on kuitenkin rooli, jonka aina tarpeen vaatiessa otan itselleni ja joka minulle usein myös annetaan.

Kirjoittaja on äidinkielen yliopisto-opettaja Kielikeskuksessa ja Opettajien akatemian jäsen. Hän ylläpitää esimerkiksi blogeja Tohtoritakuu ja Kokonaisvaltainen kirjoittaminen.