Kesäiltojen ilo

Luulisi, että moni viettää kesäiltansa omissa oloissaan esimerkiksi perheen tai kavereiden kanssa. En nyt kuitenkaan mene etsimään tätä veikkaustani tukevia ajankäyttötutkimuksia, vaikka tiedänkin niitä tehdyn esimerkiksi sosiologian alalla. Itse kuitenkin voin kertoa, että en kuulu nyt tällaista elämäntapaa viettäviin, sillä kulutan eräässä atk-luokassa tuolia saadakseni opintojani eteenpäin.

Kuten edellisessä kirjoituksessani kerroin, minulla meni opintosuunnitelmani tällä kertaa aika tavalla uusiksi. Teen toki Viestinnän tutkimuksen perusteet, kuten olin suunnitellutkin, mutta opiskelen nyt kesällä ja syksyllä enemmänkin yhteiskuntapolitiikan perusopintoja siirtymäsäännöksin. Vielä en tiedä, mihin tulen tuon opintokokonaisuuteni sijoittamaan, mutta kurssit siihen kyllä olen valinnut.

Hiukan yllättäen ja pyytämättä päädyin Ympäristöpolitiikan perusteet -kurssille. Kurssi on siinä mielessä tuttu, että aloittelin sitä vuonna 2016 keväällä. Tosin silloin diabetekseni näytti olemassaoloansa (vaikken syytä tiennyt), enkä jaksanut seurata luentoja. Epäilin, että kyseessä olisi vain motivaation puute, joka korjaantuisi ajan mittaan.

Nyt siis teen melko rauhalliseen tahtiin tuota viestinnän kurssia. Voin paljastaa, että verkkoluennot ovat miellyttäviä (eikä tämä ole maksettu mainos). Luennot tähän asti ovat kestäneet noin 35 – 45 minuuttia. Se onkin ihan hyvä pituus, sillä siinä tulee tietoa, jota voi pohtia niin, että asian fokus pysyy kasassa. Olen itse iltaisin opiskeleva, joten saan hyvin suoritettua luentojen kuunteluita nappikuulokkeideni kanssa ja sopivan ajan kuluttua (yleensä vuorokauden verran) voin tehdä annettuja tehtäviä.

Haastetta tulee riittämään ympäristöpolitiikassa, vaikka ympäristöasiat eivät minulle täysin tuntemattomia olekaan. Odotan kuitenkin innolla sitä, mitä kivaa opin siinä.

T. Jukka