Tentti, jälkitunnelmia ja seuraava haaste

Eilen osallistuin Johdatus vammaistutkimukseen -kurssin tenttiin. Oloni on ollut väsynyt taas jonkin aikaa, mutta päätin taistella tuon tentin läpi, vaikka en pystynytkään valmistautumaan siihen toiveideni mukaisesti.

Tentti oli ensimmäinen fyysinen perinteinen tenttini sitten syksyn 2014. Olen pari tenttiakvaariotenttiä tehnyt kyllä välillä, mutta kynän ja kumin käyttäminen on jäänyt viime vuosina vähiin. Toisaalta siihen on hyvä syykin. Tässä ainoassa omassa kädessäni (vasemmassa) on vain yksi ojentaja, pienet sormet ja sormien lihakset, sekä myös lihaspuutos ja sormissa lieviä (?) virheasentoja.

Sen vuoksi nämä suoritukset ovat itselleni fyysisesti voimakkaita ponnistuksia. Sain kuitenkin vastattua kolmeen kysymykseen kuuden sivun verran. Tentin lopetettuani minulla oli hyvä olo siitä, että olin tehnyt työtä ja saavuttanut jotakin. Tietenkään ei ole mitenkään varmaa, menikö tentti edes läpi, mutta toivossa on hyvä elää.

Tentin jälkeen otin kuvan tyhjästä aulasta. Aloin tilata matkalippua Turkuun. Sitten vahtimestari tuli ystävällisesti ilmoittamaan, että minun tulisi poistua, sillä rakennus suljetaan kello 20 ja kello oli jo reippaasti yli tuon ajan. Ehdin onneksi tilata tarvitsemani liput ja matka Turkuun alkoi.

Loppuvuosi ei ole vielä ohi. Tänään minun tulee päivittää graduni tutkimussuunnitelmaa. Teen sen joka tapauksessa kasvatustieteiden opiskelijoista avoimessa yliopistossa, joten vinkkejäkin tutkittavista asioista saa antaa. Sen tiedän, että tutkimuksestani tulee kvantitatiivinen, sillä pidän numeroista ja tilastollisten yhteyksien löytämisestä.

Seuraavana haasteena onkin tuo Yhteiskuntapolitiikan kysymyksiä -kurssin loppuun saattaminen. Aihe on erittäin mielenkiintoinen. Luultavasti myös ensi viikon aikana, ellei jo tulevana viikonloppuna, olen julkaisemassa blogikirjoituksen sellaisesta aiheesta, joka varmasti herättää ajatuksia.

Iloa joulukuuhun,

t. Jukka