Tervehdys teologiasta!

Teologiaan (ja uskonnontutkimukseen, kuten opinalan nimi virallisemmin on) liittyy paljon monenlaisia tutkimuskohteita. Se, kuten koulujen evenkelisluterilainen uskonnonopetuskaan ei ole jumalanpalvelusjärjestyksen ulkoa opettelua ja Raamatun lukemista, vaikka aika moni tuntuu näin luulevan.

Itse suoritan nyt useampaa kurssia tällä opinalalla yhtä aikaa. Osa kursseista on avoimen puolella. Nehän sopivat etenkin niille, joille tiukka kellonaikaan sidottu suorittaminen ei tunnu hyvältä vaihtoehdolta.

Miksi sitten olen valinnut teologian opintoja, kun ne eivät sinänsä ole kuuluneet minun opintoihini? Eikö muut opintoni ole tärkeämpiä? Sitä voi aiheellisesti kysyä, mutta vastauksena annettakoon se, että nykyiset opintoni ovat sinänsä generalistialojen opintoja, eivätkä tuota mitään erityistä pätevyyttä. Tosin sosiologian kauttahan tarkoitukseni on saada yhteiskuntaopin opettajan pätevyys. Siihen pitää lukea historia-ainetta, jotta saa pätevyyden. Toisaalta minulla on myös psykologian opintoja, joiden avulla myös nämä lukio-opetuksen aineet ovat tulevaisuudessa hallinnassani.

Teologian opinnot antavat itselleni uusia valmiuksia uskontokentän keskustelussa. Minulla on kotiseurakunnassani vapaaehtoistyö Facebookin iltavirsikommentaattorina ja luottamustoimeni ohella olen saanut tehdä viime aikoina erilaisia asioita, kuten olla mukana piispanvaalissa tukiryhmässä ja lisäksi yhdessä seurakuntayhtymän työryhmässä ja siihen liittyvissä vapaaehtoistehtävissä. Erityisen antoisaksi olen saanut kokea keskustelut teologien kanssa. Useimmat heistä tuntuvat minusta erittäin läheisiltä ihmisiltä minulle, sillä jaamme samanlaisia näkemyksiä ja koen tulevani hyväksytyksi omana itsenäni. Kiitos siis, rakkaat teologitutut!

Mitä teologian ja uskonnontutkimuksen perusopintoihin kuuluu? Tekninen vastaus on “kuusi viiden opintopisteen opintojaksoa”. Johdatus teologiaan ja uskonnontutkimukseen antaa yleiskäsityksen alasta ja suoritankin tätä kurssia nyt avoimessa. Toinen tällä hetkellä menevä kurssini on Käytännöllisen teologian perusteet, joka käsittelee teologian esiintyvyyttä suuressa laajuudessan yhteiskunnassa. Kolmas tällä hetkellä menevä kurssini on Systemaattisen teologian perusteet ja ymmärtääkseni siinä käsitellään esimerkiksi kirkon opin perusteita. Muita opintojaksoja ovat Raamattua käsittelevä Eksegetiikan perusteet, nimensä mukainen Kirkkohistorian perusteet ja yleisesti uskontoja tutkiskeleva Uskontotieteen perusteet, joka on tarjolla myös humanistisen tiedekunnan opinnoissa kulttuurien tutkimuksessa. Näistä muuten Kirkkohistorian perusteet alkaa tämän kuukauden lopussa ja opintojaksolla on yhä tilaa.

Nyt kirjoitan, että minusta tuskin tulee pappia, mutta saatan olla väärässä. Jokin papin työssä kiehtoo. Kuitenkin enemmän kutsumusta minulla on opinto-ohjaukseen, opetukseen ja muutenkin koulutusalalle. Se, mitä olen kuitenkin oppinut, on se, ettei pidä sanoa “ei koskaan”, vaan pitää silmät ja sydän avoinna ympäröivää maailmaa kohtaan. Teologiassa todellakin keskustellaan maailmasta monista näkökulmista katsoen.

t. Jukka

P.S. Seuraavassa blogikirjoituksessani ajattelin käsitellä kasvatustieteitä. Niistä on toivottu pitkään kirjoitusta.