Category: Opiskelu

Posted on

Opiskelen elämää varten

Moni aikuisopiskelija on avoimessa opiskellessaan törmännyt varmasti kysymykseen: ”Koska valmistut?”. Hyvää tarkoittava kysymys on toisilla heräämää mielenkiintoa opiskeluitasi kohtaan. Tutkintoon moni meistä saattaa tähdätäkin, toisaalta mitä se tähtääminen tarkoittaa, sen voi ajatella niin monella tavalla. Ei ole itsestään selvää, että pääsen opiskelemaan yliopistoon sitä mitä haluan, toisaalta sekin mitä haluan voi muuttua myös matkan varrella tai sitten “elämän realiteetit” tulevat vastaan eli opintopolkua on vaihdettava syystä tai toisesta tai minua voi kohdata sairaus, työttömyys tai muu vaikea elämäntilanne. Tärkeintä on kuitenkin muistaa, että opiskelusta on aina hyötyä, teki sitä sitten tutkintoa kohden tai avoimessa muuten.

Uusimmat hallituksen ajatukset aikuiskoulutustuen mahdollisesta muuttamisesta lainaperustaiseksi (ts. en tarkemmin tiedä tämän sisältöä), mutta se myös askarruttaa aikuisopiskelijoita. Onko minulla enää taloudellisesti mahdollista opiskella töiden ohessa, jos en voi missään vaiheessa ottaa opintovapaata töistäni käyttääkseni siihen aikuiskoulutustukea? Työmarkkinoilla on kova kilpailu. Yksi tutkinto ei välttämättä takaa enää töitä ja jos uuden tutkinnon hankkiminen sen takia ei ole enää kaikille mahdollista taloudellisesti, niin en näe kuinka se takaisi sitä, ettei työttömiä ainakaan niin paljoa enää maassamme olisi. Toivottavasti tämä asia on sellainen, mitä hallitus vielä pohtisi.

Mutta palatakseni vielä elinikäisen oppimisen ideaan.. voiko saavutuksilla kuitenkaan mitata sitä, mitä itse asiassa ”opiskeluiden matka” tarjoaa? Onko päämäärä tärkeämpi kuin itse matka sinne? Mitä jos vastaisinkin seuraavalle kysyjälle, joka kysyy opinnoistani, että opiskelen elämää varten, koskaan ei voi tietää, mitä elämä tuo eteeni ja missä näitä tietoja tarvitsen. Se on ainakin varmaa, että keskustelua tällainen vastaus voisi herättää.

Voimia sinulle opiskeluun, missä ikinä kanssamatkaaja niitä tarpoatkin! 🙂  -Maria-

Posted on

“Oho”

Otsikon sana on kuvannut viime viikkojani paremmin kuin hyvin. Oho, luento olikin tänään eikä torstaina, kuten yleensä. Oho, unohdin perua tapaamisen sairastumiseni vuoksi. Oho, muistiinpanoni unohtuivat kirjastoon. Oho, tenttiin olisikin pitänyt ilmoittautua jo monta päivää sitten. Oho.

Tämä ei ole kuitenkaan mitenkään epätavallista minulta, vaan sana sopii arkeeni varsin mainiosti. Haalin itselleni jatkuvasti uutta tekemistä, mikä on suurimmalta osalta ihanaa. Minulla on kuitenkin huono tapa unohtaa merkitä menoni kalenteriin, jonka takia koen “oho”- tai “hups”-tilanteita elämässäni liiankin usein. Viimeaikoina erityisesti tentteihin lukeminen on kärsinyt, sillä en yksinkertaisesti muistanut ensimmäisen tenttini olevan niinkin lähellä kuin ensi viikolla. Kaiken lisäksi tentti olisi toiseni, jos olisin muistanut ilmoittautua ensimmäiseen. Niinpä, oho.

Sain melkoisen inspiraation lukiessani Johannan postausta ajankäytöstä. Myönnän, että elämäni “aikatauluttomuus” saattaa johtua siitä, että usein turhan tiivis aikataulu voi tuntua ahdistavalta; kun tekee opintojen ohella vielä töitä, haluaa vapaa-aikanaan rentoutua aikataulutetun puurtamisen sijasta. Ajankäytön suunnitteleminen ei kuitenkaan aina ole pahasta, vaan voi oikeasti olla avain rentoutumiseen. Kun tietää missä pitää olla ja mitä pitää tehdä milloinkin, ei tarvitse pohtia jatkuvasti sitä, että onko unohtanut jotain. Postauksen luettuani suunnittelin ja merkitsin lähipäiville tarkan lukusuunnitelman, joiden ohelle kirjoitin myös vapaa-ajan tekemiset. Tänään luin aamulla tasan merkitsemäni ajan ja sivumäärät, jonka jälkeen tapasin ystäviäni ja kävin kävelyllä ihailemassa syksyistä Helsinkiä. Lukusuunnitelma sai minut lukemaan riittävästi, jonka jälkeen pystyi hyvällä omatunnolla nauttimaan kauniista päivästä.

Ehkäpä viimepäivien hyvät kokemukset “aikataulutetusta” elämästä lieventävät myös tenttijännitystä. Seuraavat kolme päivää on edessä nimittäin tiivistä opiskelua, jonka aikana asiat olisi tarkoitus saada hyvin mieleen! Onneksi on lukusuunnitelma, jota ilman olisin varmasti auttamatta jäljessä.

Nauttikaa ihanista syyssäistä! 🙂

Emma

 

Posted on

Moikka!

Täällä kirjoittaa uusi bloggaaja! Moi kaikille!
Tämä syksy ja uusien kurssien alku toi mieleeni viime syksyn, jolloin astelin ensimmäistä kertaa sisään Avoimen yliopiston luennolle. Silloinen luento oli osa sosiaalipsykologian johdantokurssia ja miltei jokainen tuoli salissa oli täysi. Opintojeni edetessä olin erityisen iloinen siitä, miten tosissaan ihmiset suhtautuivat opiskeluun. Vaikka kyseessä ovat kaikille avoimet kurssit, opiskelu Avoimessa yliopistossa ei ole puuhastelua. Luennoilla keskustellaan ajankohtaisista ja kiperistä kysymyksistä innostuneessa ilmapiirissä. Ja ovathan kurssit tietenkin sisällöllisesti ja vaatimustasoltaan samoja, joita yliopiston puolellakin opiskellaan.

Avoimessa yliopistossa olen löytänyt jälleen innostukseni opiskeluun. Kaikki on hyvin vapaata ja tietynlaisesta suorittamisesta on voinut luopua. Toki 28-vuotiaana opiskelee jo eri elämänkokemuksellakin kuin aikoinaan aloittaessani muotoilun opintoja tuoreena ylioppilaana. Jotta opiskelu ei kuitenkaan aivan leviäisi käsiin tämän kaiken vapauden innoittamana, olen asettanut joitain tavoitteitakin. Tällä hetkellä tähtäimessä on saada valmiiksi sosiaalipsykologian ja psykologian perusopinnot ensi syksyyn mennessä.
Koulutustaustaltani olen siis Muotoilija (amk) ja työelämääkin on tullut nähtyä jo useamman vuoden ajan. Tällä hetkellä teen osa-aikatöitä ja satunnaisia freelance-projekteja. Arkea rytmittävät myös kuvataideopinnot Avoimessa taidekoulussa. Tässä hetkessä minulle tärkeintä on, että keskityn asioihin, jotka minua kiinnostavat. Vaikka sitä selkeää päämäärää ei olisikaan kokoajan näkyvissä.

Innostavaa syksyä kaikille ja tavataan taas!

T:TIMG_20151003_164739

 

 

Posted on

Mistä aikaa opiskeluun?

Syksy on jo pitkällä. Välillä sitä on vaikea uskoa, koska kesäisiä päiviä riitti syyskuulle saakka. Opintojen kanssa tulee helposti kiire, jos ei pysy ajankulussa mukana. Ajankäyttö onkin yksi teema, jota olen uutena opiskelijablogin kirjoittajana ajatellut pohtia. Usein avoimen yliopiston opiskelijoilla on monta rautaa tulessa. Itsekin olen jo vuosien ajan tasapainoillut perheen, työn ja opiskelun välillä. Elämän eri osa-alueet ovat usein antoisia ja tarjoavat toisilleen vastapainoa. Mutta entäpä jos aika ei riitä? Tunnit voivat yksinkertaisesti loppua kesken tai ainakin jokin osa-alue jää liian vähälle huomiolle. Kun aika ei tunnu millään riittävän, tulee mieleen monenlaisia, usein hätiköityjä ratkaisuja, kuten öisin valvominen tai kurssin keskeyttäminen. Itse olen kokeillut molempia vaihtoehtoja, mutta viime aikoina myös yrittänyt lisätä ajankäytön suunnittelua ja töiden laittamista tärkeysjärjestykseen.

Aikataulutettu elämä kuulostaa ahdistavalta, mutta todellisuudessa se voi vähentää kiirettä. Aikataulu mahdollistaa keskittymisen yhteen asiaan kerrallaan ja auttaa huolehtimaan asioista kiireellisyysjärjestyksessä. Työskentely on tehokkaampaa, kun ei tarvitse stressata yhtä aikaa kaikesta. Aikataulujen avulla voi myös karsia turhaa tekemistä, kuten tarkoituksetonta netin selailua. Itselläni on vielä paljon oppimista kalenterinkäytöstä. Unohdan välillä merkitä esimerkiksi tenttipäiviä ylös tai korjata muuttuneita aikatauluja. Motivaatiota aikataulujen suunnitteluun saan siitä, kun joskus merkitsen myös vapaa-ajan kalenteriin. Kun varaa omaa aikaa tai yhteistä aikaa perheen kanssa, saa siitäkin nauttia hyvällä omallatunnolla. Kiireen keskellä pienempikin tauko riittää, kunhan saa ajatukset kokonaan muualle.

Intoa opiskeluun ja jaksamista syksyn kiireisiin!
Johanna

Posted on

Ahdistusta ja intoa

Hei taas!

Syyskuun loppu häämöttää jo uhkaavasti, samoin kuin ensimmäiset tentit lokakuussa. Aika menee hurjan nopeasti. Kirjoja on tullutkin jo päntättyä jonkin verran, mutta en todellakaan koe olevani vielä valmis. Opiskelu tuntuu niin erilaiselta verrattuna lukioon! Kun kurssikirjat julkaistiin kauhistelin ensiksi toista kirjaamme, joka on viime kevään pääsykoekirjani; Janne Seppäsen ja Esa Väliverrosen Mediayhteiskunta. Oppimisen innon sijasta mielen täytti lähinnä ahdistus ja muistot kirjastossa vietetyistä tunneista, lukemattomista harjoitusesseistä sekä paniikista ennen pääsykokeita. Pienen sulattelun jälkeen tajusin, ettei minun ja Mediayhteiskunnan uusi kohtaaminen olekaan välttämättä niin kamala asia. Kirja on tuttu ja asiat ovat palautuneet mukavasti mieleen. Kyllä tämä tästä!

Vaikka kurssikirjojen pänttääminen ei aina olekaan sitä kaikista mukavinta touhua, luennot ovat yllättäneet minut todella positiivisesti. Luennoile on ollut aina mukavaa mennä ja itse asia on ollut todella mielenkiintoista. Olen kuullut ystäviltäni kauhutarinoita eri aineiden perusopinnoista, jotka ovat usein tylsiä, jopa ikävystyttäviä. Itse olen kuitenkin ainakin toistaiseksi todella innoissani! Vihdoinkin tuntuu siltä, että olen ehkä löytänyt sen “oman juttuni”, jota olen etsinyt todella kauan. Tunne on aivan mahtava.

Voin suositella viestinnän opintoja lämpimästi kaikille, vaikka työllistyminen alalla ei olisikaan mielessä. Käsittelemämme asiat ja ilmiöt ovat todella ajankohtaisia ja niiden tunteminen on mielestäni hyödyllistä itse kullekin. Lisäsksi kurssitarjonta on todella monipuolista ja jokaiselle löytyy varmasti mieuista opiskeltavaa.

IMG_3042

Ihanaa syksyn alkua ja oppimisen iloa kaikille!

Emma 🙂

Posted on

Opiskelijan arki

Haluan toivottaa lämpimästi omasta puolestani uudet bloggaajat tervetulleiksi tänne opiskelijablogiin! Täällä on jaettu niin iloja kuin surujakin, joita opiskeluun liittyy ja aremmistakin aiheista on uskallettu kirjoittaa ja kokemuksia jakaa, mikä on mielestäni hieno asia. Olemme saaneet myös iloita, kun joku bloggaajistamme pääsee sisään yliopistoon jossain vaiheessa ja toivottaa voimia, kun niitä on kaiken keskellä tarvittu.

Itselläni syksy on alkanut kiireisesti, kuten ounastelinkin tämän kuun alussa. Pian on tämän syksyn ensimmäinen lähiopetuskerta (”Asiakastyön taidot” – opintojakso) yliopistolla arki-iltana. Uusia kirjoja on tullut hankittua, tämä on ehkä yksi asia, joka opiskelijoille on aika ajoin haasteellista. Opettajilta on kyllä saanut asiaan hyvin apua ja vastaan on tultu korvaavina kirjoina, jos tiettyä kirjaa ei millään ole mistään enää saanut (tällaisia tilanteita voi joskus eteen tulla..).

Opiskelijoitten kirjathan on hyvin suosittuja ja niitä käyttävät useammat opintoahjot, joten joskus tiettyä kirjaa voi joutua myös jonottamaan. Joitakin kirjoja olen myös ostanut, toisaalta itse ostamisessa on ollut se hyvä puoli, että kirjoihin on voinut jälkikäteen myöhemmin palata, vaikka ostamishetkellä hinta onkin mieltä ns. ”kirpaissut”. Ehkä kaipaisin enemmän sellaisia foorumeita kuin ”täällä voit vaihtaa ja myydä edelleen käytettyjä kirjoja” tai sitten niitä on useampia olemassa, mutten ole niihin vain törmännyt.

Opiskelijan arkeen kuuluu myös kirjojen hankinnan lisäksi oman aikataulun ja opiskeluaikataulun suunnittelu. Siinä opintojen ohjaaja voi toimia apuna tai sitten esim. tentteihin liittyen avuksi saa mm. ”Opiskelun taidot”- kursseilta, joita Helsingin avoin yliopistokin tarjoaa. Tietoa on siis saatavilla, mutta opiskelijan täytyy itse aktiivisesti etsiä tietoa, jotta sitä saa, se on hyvä muistaa.

Opiskelijan arki on siis ajoittain haasteellista, mutta hyvin palkitsevaa ja siihen kannattaa varautua myös, että välillä tulee onnistumisia ja välillä epäonnistumisia, mutta kaikesta huolimatta eteenpäin kannattaa mielestäni jatkaa. Sen itse olen tässä opintomatkassani avoimessa yliopistossa oppinut. Nähdään siis avoimen kursseilla ”opiskelukollegat”! 🙂kirjat

Posted on

Uusia tuulia

Moi vaan kaikille!

Kuten tarkkasilmäiset saattoivatkin jo huomata, täällä kirjoittelee aivan uusi henkilö. Olen Emma, viime kevään ylioppilas ja uusi avoimen yliopiston viestinnän opiskelija. Sen lisäksi, että olen aloitellut opinnot täysin uudenlaisessa opinahjossa, puhaltavat muuallakin elämässäni uudet tuulet, aivan kirjaimellisesti! Muutin nimittäin vajaa kuukausi sitten kotikaupungistani Kuopiosta huomattavasti tuulisempaan, mutta silti niin ihanaan Helsinkiin. Tällä hetkellä opettelen siis viestinnän teorioiden ja teoreetikoiden lisäksi elämää uudessa kaupungissa.

Tieni avoimeen yliopistoon on varmasti tuttu monelle; hain opiskelemaan yliopistoon, jäin varasijalle ja ilmoittauduin avoimeen yliopistoon, toiveenani oppia uutta ja nähdä onko valitsemani ala minulla se oikea. Monet ovatkin kyselleet minulta, että miksi haluan opiskelemaan juuri viestintää. Koen itse, että viestintä on tulevaisuuden ala, jonka merkitys tulee kasvamaan entisestään jo lähivuosina. Viestintä näkyy kaikkialla arjessamme ja me kaikki viestimme, vaikka vain harva tekeekin sitä työkseen. Viestinnän opinnoista ei myöskään varmasti ole koskaan haittaa, vaikka alalle ei päätyisikään töihin. Aineen opiskelu mahdollistaa lisäksi monenlaisia urapolkuja, joka sopii kaltaiselleni tuuliviirille paremmin kuin hyvin.

Tulen kirjoittelemaan tänne blogiin tuntemuksiani niin opiskelusta, viestinnän oppiaineesta kuin elämästä uudesta kaupungissa. Toivottavasti siellä näytön takana on henkilöitä, jotka kokevat tekstini hyödyllisiksi. Jos mieleen tulee kysymyksiä opinnoista, itse aineesta tai ihan mistä vaan, antakaa palaa! Vastailen kysymyksiin enemmän kuin mielelläni 🙂

Terkuin, Emma

Posted on

Helsingin kesä

Viimeistään elokuun lopulla ihmiset alkavat palata takaisin kesälomiltaan ja syyskausi alkaa avoimessa yliopistossa. Miten vietit kesälomasi? Itse tein sitä, mitä olin alun perin ajatellutkin eli vietin aikaa perheeni kanssa mökkeilemällä ja muuten lukien monta, hyvää kirjaa ja nauttien samalla myös Helsingin kesästä hyvien ystävien seurassa.

Mitä Helsingin kesä sitten pitää sisällään? Kun keskustassa kävelee, varsinkin vähän kauemmaksi, voi tutustua Helsingin ihaniin pieniin putiikkeihin ja kahviloihin, vähän samalla tavalla kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa. On Teepuotia, KakkuGalleriaa sekä kierrätysliikkeitä eli kaikkea ihanaa, myös opiskelijan kukkarolle sopivaa, näin pienenä muistutuksena teille lukijat! Sosionomi AMK – opiskeluaikoina tulivat tutuksi niin UFF – kirppikset kuin muutkin paikat, joista selvisi kunnialla silloisilla varoilla. Oli myös aikaa enemmän itselleen kuin nyt perheellisenä opiskelijana, mutta kaikessa on puolensa.

Ja mitä niihin opiskeluihin tulee, nyt syksyllä minulla on vuorossa mm. kirjatentti näin ensi alkuun ja sen jälkeen ”Asiakastyön taidot”-kurssia (sosiaalityön aineopinnoissa). Kurssit ovat vaativia ja niihin kannattaa hyvin paneutua, joten ihanan kiireinen arki on taas luvassa jouluun asti.

Mukavaa opiskelusyksyn alkua kaikille! 🙂 -Maria-

kakku

Posted on

*pause*

Kun luet tätä, on toivottavasti kesä oikeasti viimein tullut ja auringonpaiste on vienyt mennessään kaikki ajatukset ja elät tässä hetkessä onnellisena. Jos näin on laita kone, tabi tai puhelin kiinni ja palataan asiaan myöhemmin!

Jos olet sateen sisälle paiskaama, kuten minä tätä kirjoittaessa, on nyt mahtava hetki miettiä syksyä ja tulevaa talveä. Äläkä irvistä! Vaikka talvi ei olisi lemppari asioitasi maailmassa, voi se tuoda mukanaan jotain niin hienoa, ettet edes arvannut! Viime talvi antoi minulle mielettömästi lisävarmuutta elämääni. Vaikka välillä koitti epäusko ja aikataulut oli tiukalla, uuden oppiminen ja itsestään uuden löytäminen oli ehdottomasti kaiken vaivan arvoista. Vaikkei opiskelullani ollut Suuria Tavoitteita, tuntui hyvältä huomata, että oikeasti oppii vielä jotain uutta ja on opintopisteet siitä todistamaan. Se mitä opin itsestäni onkin sitten pisteillä mitattamattomissa, mutta varmasti suurempaa!

Siksi pänniikin nyt kertoa, että opiskelut jää paussille ainakin täksi syksyksi. Ehkä satunnainen kurssi sieltä täältä, mutta saa nähdä. Suunnittelin ja kääntelin kalenteria miten päin vain mahdollista, mutta ei niin ei. Perheen toisella opiskelijalla on edessä tiukkaa keskittymistä vaativa syksy ja on mun vuoro auttaa ja tsempata. Eli ei opiskelu arjesta katoa, mutta siirryn huoltojoukkojen puolelle. Ja jos kaikki menee putkeen, on meillä keväällä opiskelija sekä täyspäiväisesti yliopistolla  että avoimella!

Kohta koittaa ilmoittautumiset ja kursseja on taas valita äärestä toiseen Jos vain mahdollista, tartu mahdollisuuteen ja avarra maailmaasi!. Oli mielessä sitten Suuri Suunnitelma tai huviajelua akateemisessa maailmassa; onnea, voimia ja hienoja fiiliksiä!

Ensi vuoteen!

Sisko

23.07.15 00:07 Korjasin löytämäni kirjoitusvirheet

Posted on

Jatkakaamme opiskelemista :)

Helsingin yliopiston ovet avautuvat! Pääsin koepistejonossa läpi ja minun on vaikea uskoa tätä todeksi 🙂 Avoimen yliopiston opinnot päättyvät (ainakin toistaiseksi). Samoin käyttäjätunnuksenikin parin viikon päästä. Kurssit ovat antaneet minulle hyvin paljon, vastaavanlaisia tulee toki jälleen eteen, sillä samojahan ne ovat näissä yliopistoissa.

Toivotan kaikille tähän blogiin osallistuville muikeita kursseja, kesää ja kasvua! On ollut hienoa jakaa tämä tila kanssanne ja samaistua kirjoituksiinne. Jatkakaamme opiskelemista!

Sari Kivijärvi

avoinfreepic