Kauhean mahtavaa

Pään sisällä käydään tiukkaa asemasotaa. Toinen puoli laulaa riemuisia taistelulauluja itsensä voittamisesta, uuden valloittamisesta ja matkasta tuntemattomaan. Toisesta leiristä kuuluu mutinaa aikatauluista, liian isoista haukuista omenasta ja kannustusta karata kun vielä voi.

Olen siis aloittamassa opiskelun työn ohessa, enkä tee sitä edes yksin. Mieheni (myös vuorotyöläinen) aloitti eilen kemian opiskelun Avoimessa ja odotettavissa on tiukkaa vääntöä kalenterin kanssa. Mieheni on tässä parin vuoden sisällä käynyt iltalukiossa kirjoittamassa pitkän matematiikan, mutta itselläni viime opiskelusta on vierähtänyt jo vuosikymmen. Ja hiukkasen päälle.

Silti olo on mahtava! Pelottaa kun pientä possua, mutta hyvällä tavalla.  Kesällä kertasin lukion filosofiaa, latasin akkuja talveksi ja haaveilin tulevasta. Huomenna on orientointi ja homma pyörähtää oikeasti liikkeelle.

Tänä iltana riemuisat taistelulaulut voittavat

-Sisko-

Syksyn suunnitelmia

Kesä on nyt vaihtumassa syksyyn ja ilmoittautumiset syksyn opintoihin alkaneet. Lupasin kirjoittaa tänne blogiin syksyllä – joten täältä pesee!

Olen päässyt opiskelemaan sosiaalityön aineopintoja (jihuu!!) sekä julkisoikeutta. (Julkisoikeus on kurssi, jonka lähes jokainen virkamies tietää ja siellä opetellaan lakia..)

Olen tyytyväinen, että jätin kesän opiskelut väliin. Pitkä loma tuli tarpeeseen. Kävin perheeni kanssa muutamalla lähialueen lomamatkalla, mm. Ruotsin risteilyllä kesän aikana. Lapset kävivät tutustumassa komentosiltaan risteilyn aikana ja meille selvisi, kuinka vastuullista laivakapteenin työ onkaan: vastuulla on tuhansia henkiä ja erityistä tarkkaavaisuutta vaaditaan etenkin satamiin peruutettaessa, virheisiin ei ole yhtään varaa (huh!) jne. Risteilyt ovat myös lasten paratiiseja ja koululaisetkin niistä nauttivat. Itse sai ruoat taas valmiina buffet-pöydästä (perheenäidin luksus!) ja saunaosastolla sai lekotella hetken porealtaassa.

Tälle syksylle on luvassa sekä verkkokurssia että lähiopetuspäiviä, lähinnä viikonloppuisin. Molemmissa on oma viehätyksensä. Livenä kuitenkin opiskelutoverien tapaaminen on sitä parasta antia, sanoisin. Olen iloinen mahdollisuudesta, että luentoja voi kuunnella luentotallenteena, koska verkkoluentoja saattaa sattua päällekkäisille päiville. Virtuaaliopiskelu on sekä yliopistoissa että ammattikorkeakouluissa nykypäivää ja myös avoimessa yliopistossa se on joustavaa!

Olen iloinen jatkaessani nyt sosiaalityön perusopintoja aineopintoihin. Se on jo tietynlainen päätös siitä, että tämän aineen opiskelua haluan jatkaa.. tosin olin sen jo päättänyt aiemmin, mutta nyt asia on vielä todellisempi. On syytä muistaa, että tieteelliseltä kirjoittamiselta vaaditaan aineopinnoissa jo enemmän. Eli opiskelu on intensiivisempää. Siksipä olen raivannut tälle syksylle mahdollisimman paljon aikaa opiskelulle ja jättänyt muuta vähemmälle (palkkatyötä lukuun ottamatta, mikä nyt kulkee muutenkin rinnalla tässä opiskellessa). Se on varmasti oikea päätös. Nyt vain innolla tarttumaan uusiin kursseihin ja positiivinen draivi päälle. Jouluna on sitten suuremman hengähtämisen aika.

Kesä on koittanut!

Se on kesä nyt sitten koittanut.. ja aikamoinen helle on jo ulkonakin ollut! Tämän kevään opiskeluni ovat päättyneet ja varsin hyvin arvosanoin. Näillä on hyvä jatkaa taas alkavaan syksyyn, sillä kesän aion ottaa ihan vain lomailun kannalta. Jokainen opiskelijakin on lomansa ansainnut, edes pienenkin.

Elokuussa alkaa ilmoittautuminen uusille syksyn kursseille. Olen jo pyytänyt opintojen ohjausta syksyyn ja olen sitä saanutkin. Sitä kannattaa aina rohkeasti pyytää, jos tarvitsee. Monesti ei opiskelija tule ajatelleeksi, että minä saan ja voin pyytää tukea opintoihini. Rohkeasti olen myös kysellyt kaikenlaista opettajilta ja muilta kurssien alkaessa, ettei mikään jää epäselväksi. Sillä säästää aikaa ja vaivaa tulevaisuudessa. Informaation puute voi tulla ns. ”kalliiksi” ja tuleekin tehtyä enemmän kuin tarvitsee. Sepä se onkin yliopisto-opiskelussa, että itse joutuu olemaan aktiivinen. Kaikkea ei anneta enää valmiina.

Syksynkin opintoja on jo nyt hyvä suunnitella, vaikka syksyn ohjelma julkistetaan virallisesti vasta 1.7.2014. Kesän opintoihinhan on nyt ilmoittautuminen käynnissä, mutta päätinkin jättää ne nyt väliin ja tsempata sitten taas syksyllä. Näin vuoden sisään jaksottuu mukavasti lomaa ja aherrusta.. sopivassa suhteessa.

Aina se fiilis, kun näkee ensimmäisenä uuden opintotarjottimen eli mitä on taas luvassa ensi syksynä tai koska vaan, on tietynlainen:

–          UPS! Tätäkö tämä nyt on!

Mutta hyvin on kaikki kuitenkin mennyt opiskeluiden suhteen, kun taaksepäin katsoo ja eteenpäin on menty. Omaa opiskeluhistoriaansa on hyvä selata taaksepäin ja katsoa kuinka pahimmistakin sudenkuopista on selvitty. Se antaa voimia tulevaan!

Lopuksi haluan kertoa, että jään bloggauksestakin kesätauolle ja palailen taas syksyllä asiaan. Silloin pystyn kertomaan tarkemmin syksyn suunnitelmista. Joten toivotan Sinulle oikein mukavaa ja virkistävää kesää lukija! Palaamisiin taas syksyllä 2014! 🙂

Alla vielä rauhoittavan kaunis kuva eräältä kesälomamatkalta “vuonna nakki ja muusi”, tätä katsellessa sielu lepää ja aivot narikkaan 😉

Talouspolitiikan modernit klassikot

Noin kuukauden “loman” jälkeen oli ihanaa päästä taas luennoille. Keskiviikkona siis alkoi talouspolitiikan modernit klassikot -luentosarja. Se kuuluu osana Poliittiset instituutiot ja poliittinen osallistuminen -jaksoa. Ja koska talouspoliittinen osaamiseni rajoittuu 1 opintopisteen suoritukseen viime talvena, tulee kurssi todella tarpeeseen. Mitä enemmän opiskelen valtio-oppia, sitä enemmän haluan tietää myös taloustieteestä! Aiheesta, josta en olisi kymmenen vuotta sitten olla vähemmän kiinnostunut.. niin sitä ihminen muuttuu! Sen takia Avoin yliopisto onkin mahtava mahdollisuus kokeilla asioita, joihin ei ehkä kuitenkaan halua ainakaan sillä hetkellä paneutua viideksi vuodeksi. Olen nimittäin välillä miettinyt jo taloustieteen opintojakin! Ja vaikka minullakin on jo yksi tutkinto, täytyy myöntää, että mitä enemmän opiskelen, sitä enemmän myös haluan opiskella. Kaukana ovat siis yliopisto-opintojen alkuaikojeni”pakkopulla-ajatukset”.

Luennoilla olemme saaneet kuulla tähän mennessä Smithistä, Marxista, Malthusista, Ricardosta, Millistä ja Keynesistä. Kovin moni edellä mainituista ei ollut minulle tuttu entuudestaan edes nimenä, joten minulla onkin jo nyt hyvin oppinut olo. Kivaa on myös, että kurssin voi suorittaa luentopäiväkirjalla. Ainakin minulle se sopii, sillä tunnen oppivani enemmän, kun voin rauhassa pohtia luentojen teemoja. Tosin sekään ei aina ole helppoa. Varsinkaan jos luennot pitäisi tiivistää yhteen sivuun, niin kuin nyt.

Epätoivonkin hetkiä on koettu. Luennoilla tuntuu nimittäin välillä siltä, että vaikkapa Ricardon ja Malthusin teoriat ovat kaikille jo entuudestaan tuttuja. Tällaisina hetkinä tulee keskittyä vain “omaan suoritukseen” urheilukielellä sanoakseni ja ajatella, ettei tälläkään kurssilla vaadittu valtio-opin perusopintojen lisäksi muita pohjatietoja.

Pitkästä aikaa

Viimeksi, kun kirjoitin, oli joulukuu, ja olin valmistautumassa Media ja demokratia -kurssin tenttiin sekä lukemassa demokratian teorioista ja käytännöistä ylipäänsä. Luentokurssin verkkotentti alkoi siis tammikuun lopussa ja kesti viikon, ja kirjatentti taas oli helmikuun alussa. Oli ihan mielenkiintoista tehdä verkkotenttikin, mutta jotenkin se tuntui minusta vähemmän opettavaiselta kuin muut suoritusmuodot ovat olleet. Siinä sai nimittäin pitää muistiinpanoja esillä, kun tenttiä teki. Minulle tulikin tunne, etten oppinut siitä kovinkaan paljoa. Kirjatentti demokratian teorioista ja käytännöistä meni jo melkeinpä rutiinilla. Tosin haluaisin yhä edelleen lukea kirjat useampaan kertaan ennen tenttiä! Se on näin laajoissa kokonaisuuksissa vain mahdotonta, sillä muuten suorituksia tulee vielä hitaammin kuin nyt. Humanistisessa tiedekunnassa se onnistui, kun kokonaisuudet olivat suppeampia ja usein luettavaa oli vain luentomuistiinpanot. Tämä lienee totuttanut minut lukemaan tenttimateriaalin useaan kertaan. En ehkä sen takia oikein luota siihen, että vain yhdellä lukemisella voisi pärjätä tenteissä. Tämän takia teen lukemisen lisäksi työläitä muistiinpanoja, ja usein luen ainakin osan kirjoista kahteen kertaan.

Virallisesti olen siis työtön eli en saa opiskella kuin 5,2 opintopistettä kuukaudessa. Välillä se turhauttaa, ja olenkin joutunut siirtämään tenttejä sen takia. Tämä varsinkin koska minun alallani ei ole kovin paljon töitä tarjolla, joita voisi ylipäätään hakea. Olen siis joutunut olemaan välillä ihan vain “tyhjän panttinakin”, kun en ole voinut opiskella, eikä töitä ole ollut tarjolla, mitä hakea. Sitä luulisi, että arki olisi ihanaa, kun ei tarvitse herätä mihinkään tiettyyn aikaan. Tai kun ei ylipäätään ole kellonaikoja, jolloin pitää mennä töihin. Voin kertoa “kokemuksen syvällä rintaäänellä”, että sekin alkaa tylsistyttämään pidemmän päälle. Sen takia olenkin tehnyt itse itselleni rutiineja, joita noudatan. Herään esimerkiksi joka aamu viimeistään kello seitsemän.

Mitä helmikuun jälkeen sitten on tapahtunut? Demokratian teoriat ja käytännöt -tentin jälkeen olen tehnyt tutkintoa täydentäviä opintoja EU-kokonaisuudesta yliopistolle. Tämä on loistava tapa tehdä keskeneräinen kokonaisuus valmiiksi, sen kuitenkaan hidastamatta valmistumista. Hyvä puoli siinä on sekin, että se on ilmaista. Avoimen opinnot kun tekevät melko ison loven työttömän kukkaroon. Tämän lisäksi sain mahdollisuuden opiskella ainetta, jota ei Avoimessa ole vähään aikaan ollut tarjolla, EU-kokonaisuutta. Kirjoitin ensin esseen Euroopan integraation talous- ja sosiaalihistoriasta ja sen jälkeen Euroopan poliittisen integraation historiasta. Tulinkin siihen tulokseen, että esseiden kirjoittaminen on minulle mieluisin ja paras tapa oppia. Toivoisinkin, että Avoimessakin voisi tulevaisuudessa kirjoittaa enemmän esseitä!

 

Opiskelijan kevään tunnelmia

Loppukevät on avoimen yliopiston opiskelijoille tehtävien palauttamisen aikaa. Oppimispäiväkirjat, jotka olen tehnyt sekä ”Kasvun haasteet nuoruudessa”- että ”Johdatus sosiaalipsykologiaan”- kurssilla, palautetaan. Molemmat olivat minulle hyvin mieluisia tehtäviä. Käsittelin niissä olevia teemoja mm. järjestötoiminnan eli politiikan kautta, jossa olen mukana. Oppimispäiväkirjassa pääsee todella syvälliseen asioiden tarkasteluun ja niiden tekeminen kannattaa mielestäni aloittaa heti kurssin alkaessa ja sitten pikkuhiljaa koota niitä. Tai ainakin minulle se on sopiva työskentelymuoto. Minun täytyy saada ”maistella” ja miettiä, pohtia ja taas hieman ”maistella”, miettiä ja pohtia ennen lopullista tulosta.

Tänä keväänä minulla ei ollut yhtään tenttiä. Tenteissä on jotakin hyvin mielenkiintoista. Niihin liittyvä jännitys on jopa koukuttavaa. Jännitys ennen tenttiä, sen aikana ja sen jälkeen on jotain, joka jokaisen opiskelijan on koettava. Ja yksi hyvä puoli tenteissä on verrattuna oppimispäiväkirjoihin.. niihin ei voi enää ne palautettuaan palata ja tarkastella niitä. Tehty mikä tehty.

Näin pääsiäisen aikaan on tullut myös vietettyä aikaa perheen kanssa: yhdessä on leivottu pääsiäisherkkuja ja pullotettu simaa valmiiksi vappua varten. Kaloreista viis. Pienet minilomat arjen keskellä auttavat jaksamaan.

Nyt keväällä tulee ajankohtaiseksi myös tulevan kesän 2014 opinnot. Helsingin avoin yliopistohan tarjoaa opiskelijoilleen kesäopintoja. Kattaus on aika kattava eri oppiaineista. Itsekin aion yhden kurssin sieltä valita ja sitten ensi syksynä valita taas enemmän opintoja. Kesällä on hyvä pitää suurempi loma kuin miniloma. Siltikin opiskelu on perheelliselle ”hyvää lomaa”, kuten olen aiemmin blogannut. Opiskelu on pientä lomailua arjen keskellä. Saa tehdä itselleen jotain ihan omaa. Kiitollinen olen miehelleni, että tähän saan nyt panostaa. Myöhemmin tulee taas hänen vuoronsa. Näin se parisuhteessa toimii, välillä toinen saa hengähtää ja välillä taas toinen. Mukavaa kevättä kaikille! 🙂

– Maria –

Yliopisto-opintojen suorittamisen haasteista

Olen osallistunut alkuvuoden 2014 aikana ”Taitava kirjoittaja”-kurssille. Kurssi on ollut erittäin hyödyllinen jatko-opintojen kannalta, sillä kurssilla on käsitelty esim. miten essee ja lähdeviittaukset tehdään. Kun opinnot syvenevät, nämä ovat erittäin hyödyllisiä taitoja.

Itse olen aiempien sosionomi AMK – tutkintoni opintojen aikana tutustunut lähdeviittauskäytäntöihin tehdessäni opinnäytetyötä. Tosin nämäkin asiat olivat päässeet ajan mittaan unohtumaan ja kertaus oli enemmän kuin tarpeellista.

Esseen kirjoitin tuolla kurssilla mielenkiintoisesta näkökulmasta, johon kurssi tarjosi materiaalin, eli yliopisto-opiskelijoiden opintojen suorittamisen haasteista. Mitkä ovat niitä syitä, miksi opiskelijat saattavat keskeyttää opintonsa?

Yksi syy on se, että yliopisto on ensisijaisesti tutkimus- ja vasta toissijaisesti opetuslaitos. Opintojen suorittaminen on pitkälti itsestä kiinni ja vaatii suurta itsenäisyyttä. Itse täytyy hakea tietoa ja ottaa asioista selvää. Varsinkin opiskelijat, jotka tulevat suoraan lukiosta ja luulevat, että opintojen suorittamisessa aktiivisesti tuetaan, saattavat pettyä.

Opintojen suorittaminen vaatii myös ison määrän tietoa sulattelemista ja nivouttamista omiin käsityksiin. Tietoa pitää myös osata soveltaa. Itse olen huomannut, että elämänkokemuksestani on ollut hyötyä. En tiedä, kuinka itsenäisesti olisin suoraan lukiosta tulleena toimia. Selvää on kuitenkin, että perheenäitiys on kasvattanut minusta nopean organisoijan, jonka elämän kokemusta on ollut opinnoissa jopa nautinnollista soveltaa.

”Hei, mähän tiedän tästäkin, olen nähnyt tämän suoraan työelämässä!”

Opiskelu on täynnä ihania oivalluksia! 🙂

Aiemmin avoimessa yliopistossa opiskelemiani erityispedagogiikankin opintoja olen pystynyt hyödyntämään. Samoin ”Kasvun haasteet nuoruudessa” – kurssilla olen saanut soveltaa sosiaalipsykologian opintoja ja toiste päin. Koskaan mikään oppi ei niin sanotusti mene hukkaan!

Mutta keskustelu nuorempienkin opiskelijoiden kanssa on opettavaista ja tärkeää. Heidän etunsa on tuoreessa muistissa olevat opiskelutaktiikat esim. tentteihin lukeminen. Kaikkea ei tarvitse kerrata ja ihmiset ovat persoonaltaankin erilaisia, toisilla elämänkokemusta on jo nuorempana. Se juuri tekeekin opiskelusta mielekästä, uusiin ihmisiin tutustuminen ja toisiltaan oppiminen. Opiskelu voi myös olla mielekästä! 🙂

 

Tiivistä tahtia

Tämä vuosi on alkanut tiiviisti. Olen opiskellut mm. sosiaalipsykologiaa ja ”Kasvun haasteet nuoruudessa”- kurssia sosiaalityön perspektiivistä, jossa on ollut hyvin mielenkiintoisia luennoitsijoita eri aloilta. On mietitty nuoren elämää niin syrjäytymisen, päihteiden käytön kuin unen näkökulmista. Tietoa on tullut paljon.

Sosiaalipsykologiassa olen tehnyt verkkokussia, joka on ollut varsin tiivis kurssi kirjoittamisen kannalta, kuten verkkokurssit tyypillisesti ovat. Verkkokursseissa on se hyvä puoli, ettei omasta kotoota tarvitse lähteä mihinkään, vaan luennot voi kuunnella ”kotisohvalta” ja näin matkantekoonkaan opiskelupaikoille ei kulu aikaa ja se on kokoaikaisesti työssäkäyvälle perheelliselle iso +.

Ilahduin kovasti avoimen yliopiston tekemästä: ”Opitaan yhdessä”– vinkeistä oppimista edistävään vuorovaikutukseen. (Nämä vinkit löydät ”Opiskelun taito”– linkistä näiltä avoimen yliopiston nettisivuilta.) Avoimenkaan yliopiston opinnoissa ei tarvitse jäädä yksin ja mikä parasta, yhdessä oppimista voi jakaa.

Edeltä mainitsemastani asiasta kannattaa myös blogata, kuten minä tein tuossa aiemmin 😉 ensimmäisessä postauksessani tänne blogialustalle: ”Kolkyt ja risat”-blogissa, jossa ”manasin” sitä, etteivät avoimen opiskelijat kohtaa muita opiskelijoita samalla tavalla kuin varsinaiset tutkinto-opiskelijat yliopistossa. No, ”manaamisella” oli varmasti oma myötävaikutuksensa uusien ohjeiden saantiin (?). Eli kun vaikutan yhteiskunnallisella järjestötasolla, niin vaikutan ilmeisesti täälläkin ;-).

Olen kerännyt opintoihini liittyvät materiaalit omaan kansioon. Siellä ne on jaoteltu aihealueittain. Asioiden organisointi helpottaa opiskeluja ja järjestelmällisyys. Samoin auttaa varsinkin perheellistä opiskelijaa asioiden laittaminen kalenteriin. Päivä ilman kalenteria, olisikohan se katastrofi? No, ainakin vapaa-illat on pyhitetty perheelle ja silloin ei kalenteria vilkuilla.

Olen työskennellyt niin pitkään perhepäivähoitajana eli tehnyt töitä omassa kodissani, että osaankin jo vetää eron työn ja vapaa-ajan välille kotona. Laitanpa tähän teille loppuun vielä kuvan omasta ”opiskeluympäristöstäni”, työhuoneesta ja paikasta, jossa verkkoluentoja kotonani kuuntelen:

"Hallittu kaaos", Marian työskentely- ja opintopöytä
“Hallittu kaaos”, Marian työskentely- ja opintopöytä

Opiskelun iloa ja jaksamista kaikille! Kyllä se kevät sieltä tulee ja aurinko pilvien raosta vielä pilkistää! 

P.S Kai huomasit Sinäkin lukijani uudet ennakkotiedot kesäopinnoista avoimessa yliopistossa?

Mitä tapahtuu vuonna 2014?

Joulu on mennyt ja vuosi vaihtunut yhdessä läheisten ja perheen parissa. Viime vuoden 2013 puolella on ilmoittauduttu jo tämän vuoden kursseille. Kirjastossa kävin joululomien aikana ja tulipa ”Johdatus sosiaalipsykologiaan”-kirjaankin tutustuttua.

Millaisella mielellä siis tulevaan vuoteen?

–  Kiireisellä mielellä, se on ainakin yksi. Aloitin Oriflame-kosmetiikan edustushommatkin tässä opiskelun (ja päätyön) ohella. Lisätienestit eivät ole pahitteeksi, jos – joskus myöhemmin tulevaisuudessa siis – tässä vielä kokoaikaiseksikin opiskelijaksi yliopistolle päätyy. Sehän tässä on tähtäimessä, siis maisterin paperit ja sosiaalityöntekijän työ. Sitä kohti mennään – pitkin – ja haparoivinkin askelin.

– ”Kasvun haasteet nuoruudessa”-kurssi sisältää verkkoluentoja. Se onkin uusi kokemus, vaikka verkko-opintoja minulla onkin aiemmin ollut. Niissä tosin ei ollut luentoja, vaan ryhmätehtäviä netissä ja kasvotusten, tutustumiskäyntejä sekä oppimispäiväkirjaa. Täytyy käydä testaamassa, että tietokoneeni toimii luentoja varten ennen kurssia. Hyvät ohjeet ainakin saapuivat sähköpostissa. 🙂

– Ilmoittauduin myös ”Taitava kirjoittaja”-kurssille. Opintojen ohjaaja sanoi viime syksynä, että sen käynti ennen aineopintoihin siirtymistä kannattaa, joihin olen hakemassa ensi syksynä 2014 sosiaalityön osalta.

Mitä kaikkea oletkaan valinnut tämän opiskeluvuotesi ”kattaukseen”? Miltä näyttää tuleva opintovuosi 2014? Onko se yhtä puurtamista vai askel kerrallaan menoa kohti päämäärää? Positiivinen ajattelu lienee tässäkin poikaa eli ajatellen, että lasi on puoliksi täynnä, eikä puoliksi tyhjä ;-).

Mars yliopistolle siis kirjoja lainaamaan ja kalenteria täyttämään!

Palaamisiin,

-Maria-

Joulunalustunnelmissa

Olin ilmoittautunut lauantaiseen Demokratian teoriat ja käytännöt -kurssin kirjatenttiosioon, mutta huomasin viikkoa ennen, etten saa mitenkään kaikkia kolmea kirjaa luettua. Samaan kurssiin kuuluvan luentotentin olin siirtänyt jo suosiolla tammikuuhun. Eli luentokurssi on sitten tammikuussa ja kirjatentti helmikuun alussa. Vähän jännittää, miten noin ison paketin saa noin vähän ajan sisällä sisäistettyä, mutta toivotaan, että kaikki menee hyvin. Tähän asti tentit ovat menneet yllättävän hyvin. Jopa essee Suomen talouspolitiikasta meni todella hyvin, joten en voisi olla tyytyväisempi opintoihini. Mitä siis arvosanoihin tulee. Mutta toki olen ollut erittäin tyytyväinen myös luentojen ja tenttien sisältöihin. Vähän on tosin vaatinut totuttelua se, ettei tenttikirjoja ole voinut lukea useaan kertaan. Kokonaisuudethan ovat niin laajoja, että asiat on omaksuttava melkeinpä yhdellä lukemisella. Mutta kyllä siihenkin tottuu. Ja auttaa, jos tekee muistiinpanoja tärkeimmistä asioista.

Valtio-opin kurssien lisäksi olen ollut myös Oikeustieteen johdanto -verkkokurssilla. Kokemus on ollut erittäin positiivinen. Vaikkei muita kurssilaisia ole voinutkaan nähdä kasvokkain, on moodlessa syntynyt ajoittain vilkastakin keskustelua kurssin esseistä. Ja vielä kun jokainen meistä esitteli aluksi itsensä, tuntuu että kurssikavereista tietää enemmän kun tavallisilla lähiopetuskursseilla. Verkkokurssiin ei siis kuulu yhtään luentoa, vaan kaikki kurssilla käytettävät materiaalit löytyvät netistä. Niiden pohjalta sitten kirjoitetaan esseitä, jotka palautetaan moodle-alustalle. Myös palaute opettajalta tulee moodlen kautta. Kaiken voi siis tehdä juuri silloin kun itselleen sattuu sopimaan, palautuspäivämäärien puitteissa tietenkin. Ainakin minulle tämä on sopinut erinomaisen hyvin. Eli toivoisinkin lisää verkkokursseja Avoimeen!

Mandariinien ja joulukonvehtien syönnin lisäksi ennen joulua pitäisi lukea Pekosen Puhe eduskunnassa. Tämä siksi, ettei tammikuussa tulisi kauhea kiire. Sen lisäksi sain vihdoinkin yhden koekäännöksen tehtäväkseni. Se pitäisi palauttaa huomenna. llalla on sitten tarkoitus suunnata kohti Tukholmaa katsastamaan Cindy Shermanin valokuvanäyttely ja tietenkin myös rentoutumaan syksyn opintojen ja työnhaun jälkeen. Minulla kun on taipumus unohtaa lepääminen ja rentoutuminen opintoihin uppoutuessani. Ulkomailla onkin paljon helpompaa unohtaa kaikki ja keskittyä vain olemaan. Ja näin työttömänä opiskelijana kun ei ole varaa lähteä pidemmälle, saa 2 euron päiväristeily Tukholmassa kelvata!

Oikein hyvää joulua kaikille lukijoilleni ja onnellista uutaa vuotta!