Digijengin #aineisto’katsaus

Nimikkotutkimuksemme on nimeltään ”Crossing the boundaries: Swedish teachers’ interplay with Finnish curriculum materials”.

 

Lukemamme tutkimus on alustava versio ja osa laajempaa kansainvälisessä lehdessä julkaistavaa versiota. Tutkimus on esitelty konferenssissa, minkä vuoksi tutkimuksemme aineistoa ja sisältöä on rajattu.

 

Tutkimuksen aineisto on kerätty useana eri ajankohtana, vuosien 2009-2014 aikana. Tutkimuksen on rahoittanut Ruotsin Opetusvirasto ja kunnat. Tutkimukseen on osallistunut 12 opettajaa, joiden työkokemus on 1-40 vuotta. Lisäksi tutkimuksessa on aineistoa kahdesta eri kollegiaalisesta tapaamisesta, joista toinen on nauhoitettu 2012 ja siihen osallistui 16 opettajaa. Vuonna 2013 toisessa tapaamisessa 17 opettajaa vastasi kyselylomakkeeseen.

 

Tähän tutkimukseen valitut kahdeksan opettajaa valikoituivat siksi, että heidät oli analysoitu ja kyseiset teemat nostettiin esille meidän tutkimuksessamme. Vuonna 2010 opettajilta 1, 2, ja 3 kerättiin tutkimusaineistoa kyselyillä, luokkahuonehavainnoinneilla, neljällä teemahaastattelulla ja kahdella matematiikan kollegiaalisella (aineryhmä?) tapaamiskerralla. Vuonna 2011 aineistoa kerättiin opettajilta 1, 2, 3, 4 ja 5. Se kerättiin luokkahuonehavainnoinneilla, jonka jälkeen pidettiin teemahaastattelut ja kollegiaalinen (aineryhmä?) tapaaminen. Vuonna 2012 aineistoa kerättiin tutkimusta varten ainoastaan opettajalta 8. Se kerättiin kollegiaalisissa (aineryhmä?) tapaamisissa, yhteenvetokeskustelussa, haastattelussa ja videoituina oppitunteina. Vuonna 2013 aineistoa kerättiin opettajilta 1, 2, 6 ja 7. Aineisto kerättiin ryhmähaastatteluna.

 

Tutkimukseen valitut opettajat olivat myös mukana kehittämässä opetustaan ja aloittivat sen aikaisintaan vuonna 2009. Suomalaista opetusmateriaalia ei oltu aiemmin käännetty ruotsinkielelle. Aineisto on kerätty ruotsalaisilta alaluokkien opettajilta, jotka ovat ottaneet vapaaehtoisesti käyttöönsä suomalaiset oppimateriaalit, jotka on käännetty ruotsiksi. Aineiston ovat keränneet Kirsti Hemmi ja aluksi mukana ollut ruotsalainen kollega. Aineiston keräämiseen tarvittuja kyselyitä ja haastatteluteemoja ei ole vielä julkaistu, vaan ne julkaistaan myöhemmin tulevassa lehtiartikkelissa liitteenä.

 

Tutkimuksen aineisto koostuu kyselomakkeiden vastauksista, opettajien teema-, ryhmä- ja yksilöhaastatteluista, videomateriaaleista, luokkahuonehavainnoinneista sekä opettajankokousten ja aineryhmien dokumentoinneista.

 

Tutkimuksessa pyritään selvittämään opettajan ja oppimateriaalin välistä vuorovaikutusta. Tarkastelussa on oppimateriaalin vaikutus opettajan näkemyksiin, käytäntöihin ja toimintaan.

Tutkijoilla on ollut vaikeuksia saada kuvattua koko tutkimus yhtenäisenä pakettina.

 

Tutkimuksen aineiston puuttuessa, on vaikea miettiä miten tutkimuskysymykset ja muu aineisto on koottu. Kyselomakkeiden sisältöä emme pysty tarkastelemaan ollenkaan ja teemahaastatteluissa toistuu sama asia. Ainoastaan tutkimuksen keräämiseen käytettyä aikaa ja tapoja voi tarkastella. Ensimmäinen kysymys tutkimukseen osallistuneiden opettajien haastatteluissa on se, että miksi kaikkia opettajia ei haastateltu samalla tavalla? Oliko kyseessä tietoinen valinta vai aikatauluista tms. johtuva asia. Miksi toisilla opettajilla ei täytätetty kyselylomakkeita ollenkaan ja joitakin opettajia haastateltiin ainoastaan ryhmässä. Miksi kaikkia opettajia ei videoitu luokkahuonetyöskentelyssä ollenkaan? Olisiko tutkimusaineisto tullut liian raskaaksi vai onko tässäkin syynä aikataulutukseen liittyvä ongelma? Miten tutkijat arvottavat tutkimukseen osallistuneiden opettajien vastaukset vai pitääkö niitä ylipäänsä arvottaa? Toisaalta kaksi tutkimukseen osallistunutta opettajaa oli mukana ainoastaan yhdessä ryhmähaastattelussa, voiko heidän panoksensa olla samalla tasolla kuin kolmeen tutkimuskertaan osallistuneiden opettajien? Olisiko tutkimustulokset luotettavampia, jos kaikki opettajat olisivat täyttäneet identtiset kyselylomakkeet, vastanneet samoihin teemahaastatteluihin ja jokaisesta opettajasta olisi videomateriaalia saatavilla?

Digijengi

Tappaako digitaalinen materiaali esityksen?

Viimeisimmän tapaamiskerran jälkeen pohdimme ryhmien esityksiä yleisesti. Kävimme pientä dialogia asiaan liittyen: 

Digio: Useat oppimistehtävät tulee esitellä yleisölle. Ehdottomasti paras tapa on hyödyntää digitaalisia välineitä ja mahdollisuuksia esitystä koottaessa. Näin esitys on selkeä ja havainnollinen 

Papurys: Ilman digitaalisia välineitä esitys voi olla myös havainnollinen. Kun esiintyjällä ei ole digimateriaalia turvanaan, hän joutuu antamaan itsestään enemmän”. 

Digio: “Jokaisella ihmisellä on kuitenkin erilainen kyky oppia. Tästä syystä esityksen tulee olla mahdollisimman monipuolinen, mikä pystytään helposti toteuttamaan digitaalisilla välineillä esimerkiksi kuva, animaatio ja video”. 

Papurys: “Tämä antaa mahdollisuuden esiintyjälle piiloutua materiaalin taakse. Esimerkiksi esitys on kokonaan “kirjoitettu” seinälle, eikä esiintyjä anna mitään lisäarvoa. Näin vuorovaikutus häviää”. 

Digio: “Esiintyjä on joka tapauksessa vuorovaikutustilanteessa luokan edessä ollessaan. Digitaalisten välineiden tai laitteiden käyttö ei sinänsä heikennä vuorovaikutustaitoja.  

Papurys: “Usein käy kuitenkin niin, että kuulijat somettavat omilla älylaitteillaan esityksen seuraamisen sijaan. Markuskin tietää sen, Markus vs some“. 

 

Millainen on sinun mielestäsi erinomainen esitys, jonka aikana somettaminen ei vain tule kysymykseen? 

Näkemyksiänne odottaen, 

Tiina & Iiro / Digijengi