Aihearkisto: Ajankohtaista

Uudessa hankkeessa kerätään arkeologista ja kielitieteellistä tietokantaa

SUGRIGE on mukana Turun yliopiston uudessa hankkeessa, jossa kerätään arkeologista ja kielitieteellistä aineistoa ihmisen historian monitieteistä tutkimusta varten. Vuoden 2019 aikana arkeologit käyvät Museovirastolla läpi Kansallismuseon kokoelmissa olevia löytöjä esinetietokantaa varten. Kielitieteilijät puolestaan rakentavat tietokantaa, johon kootaan 300 kielellistä piirrettä mahdollisimman monesta uralilaisesta kielestä. Lopputuloksena on tietokanta, joka mahdollistaa uralilaisten kielten vertailun eri tasoilla. Projektin etenemisestä ja kuulumisista voi seurata facebook-sivulla.

Alkuperämme jäljillä -yleisötilaisuus 13.12. klo 17 livelähetyksenä ja tallenteena

Yleisötilaisuus Metsätalolla (Unioninkatu 40, sali 1) 13.12.2018 klo 17.00–18.30

Voit  seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä tästä linkistä

Yleisön kysymykset livelähetyksen aikana: https://edu.flinga.fi/s/ECWUWD4

Esiintyjät:
 
  • Pauli Rahkonen: Nimistöntutkimus – millaisista kielellisistä lähteistä Suomen alueen paikannimet ovat peräisin
  • Antti Sajantila: Muinais-DNA tutkimusten lyhyt historia
  • Päivi Onkamo: Mitä on muinais-DNA-tutkimus?
  • Kerttu Majander: Muinais-DNA valaisee väestöjen historiaa: siperialaisen perimän saapuminen Fennoskandiaan.
Anna Wessmanin esitystä Levänluhdan arkeologisesta konteksista ei taltioitu.

Tilaisuuden esitysten kalvot

Muinais-DNA-tutkimuksesta YLE:n radio-ohjelma ja uutisia eri medioissa

Ohessa linkkejä  SUGRIGE-hankkeesta julkaistuista jutuista.

Muinaisgenomitutkimus kertoo mistä kansoista nykysuomalaiset on sekoitettu (YLE Areena, Tiedeykkönen 27.11.2018)

Uusi tutkimus valottaa vihdoin, mistä suomalaiset ovat peräisin (Iltalehti 28.11.2018)

Saamelaisissa on siperialaista perimää eniten Euroopassa – suomalaisistakin sitä löytyy, mutta skandinaaveista ei (Lapin Kansa 2.12.2018)

Valkeakosken muinaishaudasta kaivetun vainajan dna on tutkittu – Löytyi vaaleatukkainen esi-isä, jonka perimä muistuttaa baltteja ja länsieurooppalaisia (HS Kuukausiliite 2.12.2018) Koko juttu vain tilaajille

Ihmisuhreja, ruttotautisia, orjia ja sotasankareita – tällaisia teorioita levänluhtalaisista on esitetty (Ilkka 28.11.2018), koko juttu vain lehden tilaajille

”Lähteessä on aina nähty ihmisten luita” – vetinen hauta paljasti suomalaisten ja saamelaisten perimän (Suomen Kuvalehti 29.11.2018) koko juttu vain lehden tilaajille

 Tiedote 27.11.2018

Kuva: (Tiedotustilaisuuden 27.11.2018 esiintyjät (vasemmalta): prof. Päivi Onkamo, tutkija Kerttu Majander, prof. Antti Sajantila, dosentti Anna Wessman, tutkija Thiseas Christos Lamnidis)

Yleisötilaisuus 13.12.2018: Mitä muinais-DNA paljastaa suomalaisten ja saamelaisten sukujuurista?

Yleisötilaisuus Metsätalolla (Unioninkatu 40, sali 1) 13.12.2018 klo 17.00–18.30

Tuore tutkimus osoittaa, että Suomeen on virrannut aikoinaan runsaasti geeniperimää Siperiasta saakka. DNA-näytteet on saatu 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Levänluhdan vesikalmistosta Etelä-Pohjanmaalta.

Miltä muinaisten ihmisten perimä näyttää nykysuomalaisiin ja -saamelaisiin verrattuna? Entä mitä muuta tiedämme Levänluhdan asukkaista arkeologisten tutkimusten ja paikannimistön perusteella?

Ensimmäiset tulokset Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on juuri julkaistu Nature Communications -tiedejulkaisussa.

Yleisötilaisuudessa DNA-tutkimusten tuloksia esittelevät Suomalais-ugrilaisen muinaisgenomi (SUGRIGE) -hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo ja tutkija Kerttu Majander. Levänluhta -projektin johtaja, dosentti Anna Wessman puhuu Levänluhdan kalmiston arkeologisista tutkimuksista. Tutkija Pauli Rahkonen kertoo, mitä Suomen alueen muinaisista asukkaista on voitu päätellä vanhojen paikannimien perusteella.

Ilmoittautuminen tilaisuuteen on päättynyt.

Voit myös seurata tilaisuutta suorana lähetyksenä tai myöhemmin tallenteena. Suoran lähetyksen seuraamiseen ei tarvitse ilmoittautua.

Tilaisuuden ohjelma:

  • Pauli Rahkonen: Nimistöntutkimus – millaisista kielellisistä lähteistä Suomen alueen paikannimet ovat peräisin
  • Antti Sajantila: Muinais-DNA tutkimusten lyhyt historia
  • Päivi Onkamo: Mitä on muinais-DNA-tutkimus?
  • Kerttu Majander: Muinais-DNA valaisee väestöjen historiaa: siperialaisen perimän saapuminen Fennoskandiaan.
  • Anna Wessman: Levänluhdan arkeologinen konteksti

Esittely tilaisuuden puhujista (pdf)

Lisätietoja:

Tiedote 27.11.2018: saamelaisissa ja suomalaisissa on samaa siperialaista perimää

Kysymyksiä ja vastauksia muinais-DNA -tutkimuksesta (pdf)

Muinais-DNA paljastaa: saamelaisissa ja suomalaisissa on samaa siperialaista perimää

Ensimmäinen tutkimus Suomen muinaisten asukkaiden DNA:sta on julkaistu. Tulokset osoittavat, että Suomeen on virrannut runsaasti geeniperimää Siperiasta asti.

Siperialaista geeniainesta nähdään Kuolan niemimaan asukkaissa noin 4 000 vuoden takaa, ja myöhemmin sitä on levinnyt myös Suomeen. Tutkimus vahvistaa lisäksi, että geneettisesti saamelaisten kaltaista väestöä on vielä rautakaudella asunut Suomessa huomattavasti nykyistä etelämpänä.

Tutkimuksessa vertaillut geneettiset näytteet ovat peräisin ihmisluista: 3 500 vuotta vanhasta hautapaikasta Kuolan niemimaalta ja 1 500 vuotta vanhasta Etelä-Pohjanmaalta löydetystä Levänluhdan vesikalmistosta. Kaikista näytteistä löytyy samaa siperialaista perimää.

Siperialainen alkuperä näkyy nykyäänkin

Muinais-DNA:ta on verrattu myös nykyväestöihin. Saamelaisissa, suomalaisissa ja muissa uralilaisen kieliperheen väestöissä siperialainen alkuperä on yhä näkyvissä.

– Se on tosin sekoittunut muuhun eurooppalaiseen perimään. Tämän päivän saamelaiset edustavat siperialaista perimää vahvemmin kuin yksikään toinen väestö Euroopassa. Kaikista nykyisistä kansoista muinaista siperialaista perimää on eniten Pohjois-Siperiassa elävillä Nganasan-väestön edustajilla, sanoo SUGRIGE-hankkeen johtaja Päivi Onkamo Helsingin ja Turun yliopistoista.

Tulosten perusteella voidaan olettaa, että muinaisen Siperian väestön ja Suomessa eläneiden pronssi- ja rautakautisten yhteisöjen elintavoilla, kielillä ja kulttuurilla on saattanut pitkästä välimatkasta huolimatta olla runsaasti tekemistä toistensa kanssa. Osa väestöstä on voinut liikkua laajalti kauppaa käyden ja vaihdellen asutuksiaan vuodenaikojen mukaan.

Geneettisen perimän virtaukset Suomeen ja tutkimuksen arkeologiset kohteet. Kartta: Max Planck Institute for the Science of Human History

Levänluhdan kalmistoon haudatut muistuttavat eniten saamelaisia

Tutkimuksessa pystyttiin selvittämään koko perimä eli genomi yhdentoista ihmisyksilön luista. Kuolan niemimaalta saatiin kuuden henkilön luut 3 500 vuotta vanhasta hautauksesta ja kahden henkilön luut 1700–1800-luvun hautapaikasta. Levänluhdan kalmistosta Etelä-Pohjanmaalta koko genomin selvittäminen onnistui kolmesta henkilöstä.

Levänluhdan kalmisto on yksi Suomen vanhimmista kalmistoista, joissa ihmisluita on säilynyt. Vainajat haudattiin paikalla sijainneeseen lampeen, mikä selittää luiden hyvän säilymisen. Tutkimus osoittaa levänluhtalaisten olleen läheisempää sukua tämän päivän saamelaisille kuin suomalaisille.

– Geneettisesti saamelaistyyppinen väestö on siis asuttanut aikoinaan eteläisempää Suomea kuin nykyväestöjen asutuksesta voisi päätellä, tutkija Kerttu Majander Helsingin yliopistosta ja saksalaisesta Max Planck -instituutista kertoo.

– Levänluhdan alueen paikkojen nimistössä on myöskin vastikään julkaistussa tutkimuksessa havaittu saamelaisia vaikutteita, täydentää Levänluhta-projektin johtaja Anna Wessman Helsingin yliopistosta.

Tutkimuksen tulokset on julkaistu Nature Communications -online-lehdessä (Ancient Fennoscandian genomes reveal origin and spread of Siberian ancestry in Europe). Tutkimus on toteutettu Helsingin ja Turun yliopiston suomalais-ugrilainen muinaisgenomi- (SUGRIGE) -projektin, Levänluhta-projektin  sekä ihmisen esihistorian tutkimukseen keskittyvän saksalaisen Max Planck -instituutin yhteistyönä.

Lisätietoja aihepiireittäin:

Muinais-DNA, populaatiogenetiikka, Suomalais-ugrilainen muinaisgenomi (SUGRIGE) -projekti:

Tutkija Kerttu Majander, Helsingin yliopisto & Max Planck Institute for the Science of Human History, puh. +49 176 9852 3868, majander(at)shh.mpg.de. Kerttu Majanderin esitys tiedotustilaisuudessa 27.11.2018

SUGRIGE-hankkeen johtaja, professori Päivi Onkamo,Turun yliopisto ja Helsingin yliopisto, puh. 02941 59111 tai 040 5789189, paivi.onkamo(at)utu.fi. Päivi Onkamon esitys tiedotustilaisuudessa  27.11.2018

Levänluhta:

Arkeologinen konteksti: Levänluhta-projektin johtaja, FT Anna Wessman, Helsingin yliopiston Kulttuurien osasto, puh. 050 329 8436, anna.wessman(at)helsinki.fi.

Levänluhta-projektin DNA-tutkimus, professori Antti Sajantila, Helsingin yliopisto, puh. 0400 605 205, antti.sajantila(at)helsinki.fi

Kuvia Levänluhdasta, luunäytteistä ja kartta: reetta.harmaja(at)helsinki.fi

 

Monitieteinen seminaari ihmisen (esi)historiasta

SUGRIGE-projekti järjestää yhteistyössä BEDLAN-projektin kanssa 1.-2.11. 2018 Turussa monitieteisen seminaarin Human Evolution and Cultural Change. Ohjelmassa on aiheen eturivin tutkijoiden esitelmien lisäksi mm. paneelikeskustelu tieteidenvälisen keskustelun nykytilasta ja kompastuskivistä. Suuri osa seminaarista on seurattavissa myös livestreamin kautta. Ohjelma, ilmoittautumiset ja lisätiedot: https://www.bedlan.net/10-news/18-2018-multidisciplinary-seminar.

HS:n Kuukausiliitteessä Sugrige-projekti ja hammas Valkeakoskelta

Tämänpäiväinen Hesarin Kuukausiliite seuraa melkein tuhat vuotta vanhan hampaan matkaa arkeologiselta kaivaukselta laboratorioon geneetikon käsiteltäväksi. Samalla Anu Nousiaisen kirjoittama juttu esittelee SUGRIGE-projektia ja muinais-DNA-tutkimusta laajemminkin.

Löydät artikkelin osoitteesta http://dynamic.hs.fi/2018/dna/.

Otamme mielellämme vastaan kommentteja ja kysymyksiä aiheeseen liittyen!