Jos yksilön genomin perusteella voidaan määrittää, mistä populaatiosta hän on peräisin, tarkoittaako tämä sitä että myös henkilön etnisiteetti voidaan määrittää geenien perusteella? Vastaus on yksiselitteisesti EI. Etnisyydessä ei ole kyse geeneistä. Etniset ryhmät ovat sosio-kulttuurisia yksiköitä. Etnisiteetti syntyy sosiaalisissa suhteissa muihin ihmisiin, siihen kuuluu itsensä identifioiminen tiettyyn ryhmään mutta myös ryhmän jäsenten antama tunnustus ryhmään kuulumiselle. Toisin sanoen etnisiteetissä on kyse identiteeteistä ja sosiaalisten ryhmien välisistä rajanvedoista. Etnisiteetti ei myöskään ole vakio, vaan se määrittyy ja määritellään jatkuvasti kohtaamisissa ympäröivän maailman kanssa: yhdellä henkilöllä voi olla useita identiteettejä riippuen siitä sosiaalisesta tilanteesta jossa hän identiteettinsä kulloinkin määrittelee ja toisaalta yhteisöt ovat usein monikulttuurisia ja -etnisiä. Näin ollen etniset ryhmät eivät myöskään ole muuttumattomia, vaan jatkuvassa muutoksessa ja vuorovaikutuksessa muun maailman kanssa. Esimerkiksi suomalaiset olivat sata vuotta sitten erilainen etninen ryhmä kuin suomalaiset tänään.

Geenit eivät luonnollisestikaan määritä tällaisia ryhmiä. Geenien merkitys on biologinen: ne määräävät seikkoja kuten silmänvärin, monia metabolisia ominaisuuksia, ja alttiuksia tietyille sairauksille mutta eivät saa sinua puhumaan tiettyä kieltä tai pitämään tietystä musiikinlajista.

Geenejä ei voi myöskään laittaa arvojärjestykseen. Geeniversio, joka tekee aikuisesta laktoosia sietävän, ei ole sen parempi tai huonompi kuin saman geenin versio, joka aiheuttaa aikuisella laktoosi-intoleranssia. Geeniversion hyödyllisyys riippuu olosuhteista: kuuluuko maito aikuisten ruokavalioon kyseisessä yhteisössä vai ei?

Geenit, kuten myös etnisiteetti on menneinä vuosikymmeninä liitetty myös rodun käsitteeseen. Mutta mitä rotu tarkoittaa? Eläinmaailmassa rodut ovat pitkälle jalostettuja tai erilaistuneita populaatioita yhden lajin sisällä. Biologisesti on kuitenkin järjetöntä puhua ihmisroduista: verrattuna mihin tahansa muuhun koko maapallolla esiintyvään lajiin ihmiskunta on geneettiseltä koostumukseltaan poikkeuksellisen yhtenäinen.  Kuten yleisesti tiedetään, olemme genomeiltamme 99,9-prosenttisesti identtisiä toistemme kanssa. Jäljelle jäävä 0,1% sisältää lähinnä hyvin pieniä mutaatioita sellaisilla genomin alueilla, jotka eivät muuta itse geenejä tai geenisäätelyä. Näiden pienten mutaatioiden avulla tutkijat voivat perehtyä populaatiohistoriaan ja esimerkiksi muinaisten väestöjen sekoittumissuhteisiin. Kaiken kaikkiaan populaatioiden sisäinen muuntelu on suurempaa kuin muuntelu populaatioiden välillä. Näin ollen populaatiospesifejä geneettisiä ominaisuuksia on olemassa hyvin, hyvin vähän.

Jokainen meistä on geneettinen sekoitus lukemattomista aiemmista sukupolvista. Esimerkiksi ”tyypillinen suomalainen genomi” koostuu materiaalista, josta iso osa on peräisin muinaisilta itäisen Euroopan metsästäjä-keräilijöiltä, osa on saatu pronssikauden taitteessa Euraasian aroilta tulleesta suuresta muuttoaallosta, pienempi osa periytyy Euroopan varhaisilta maanviljelijöiltä, ja loput 5–10% on kotoisin idästä, Siperiasta ja Aasiasta. Kun mennään vielä kauemmas ajassa, suomalaiset – kuten kaikki muutkin euraasialaiset – juontuvat Afrikasta Euraasiaan muuttaneista varhaisista nykyihmisistä ja vielä vanhemmista sisarlajeista, neandertalin- ja denisovanihmisistä.

Kasvorekonstruktio varhaisella paleoliittisella kivikaudella eläneestä naisesta (20 600 vuotta sitten, Abri-Pataud, Ranska)