Muotoilimme nämä teesit Katri Immosen ja Martina Reuterin kanssa eduskuntavaalien 2011 alla. Jokainen teesi on ajankohtainen nyt ja näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa.

1. Riippumaton ja vapaa tutkimus ja opetus turvattava!

On kaikkien etu – myös elinkeinoelämän – että yhteiskunnalla on käytettävissään monipuolista, riippumatonta ja puolueetonta tutkimustietoa ja asiantuntemusta, ja että niitä uusinnetaan jatkuvasti. Merkittävien tieteellisten läpimurtojen tai tärkeiden tutkimusaiheiden ennustaminen on lähes mahdotonta, joten rahoituksen keskittäminen harvoille valikoiduille aloille ei johda toivottuun tulokseen. Rutiininomaisen kehittämistoiminnan paikka on jossain muualla kuin yliopistoissa.

2. Rahoitus kuntoon!

Yliopistojen kurjistaminen on lopetettava! Vapaan ja kriittisen yliopiston ydintoimintojen riittävä rahoitus on turvattava sen sijaan, että annettaisiin lyhytnäköisiä innovaatio- ja tuotekehittelytukia. Tasokas tiede ja korkein opetus edellyttävät pitkäjänteistä ja vakaata julkista rahoitusta. Sitä ei saa jättää elinkeinoelämän anteliaisuuden ja ailahtelevien mieltymysten armoille.

3. Järkeä ja demokratiaa johtamiseen!

Yhä uusien toimivuudeltaan kyseenalaisten sekä turhaa työtä ja byrokratiaa kasvattavien seuranta-, valvonta- ja arviointijärjestelmien (UPJ, SOLE, SAP, TUHAT…) tuominen yliopistoihin on lopetettava! Jo käytössä olevien järjestelmien järkevyys on arvioitava kriittisesti, ja toimimattomista tai tarpeettomista järjestelmistä on luovuttava. Yliopistolle elintärkeä vapaus ja itsehallinnollisuus edellyttävät demokraattista, kollegiaalista päätöksentekojärjestelmää. Kolmikantademokratia on ”uutta julkisjohtamista” tehokkaampi järjestelmä.

4. Riittävä opintotuki ja maksuton koulutus taattava!

Oikeus opiskeluun kuuluu kaikille. Vapaaseen yliopistoon kuuluu myös vapaus opiskella laaja-alaisesti. Tasavertaiset koulutusmahdollisuudet voidaan saavuttaa vain takaamalla kaikille maksuton koulutus ja riittävä toimeentulo opiskelun ajaksi. On turha pyrkiä nopeisiin valmistumisaikoihin pakkotoimilla, rangaistusuhkauksilla tai keinotekoisilla opintorakenneuudistuksilla, jos enemmistöllä opiskelijoista ei ole varaa opiskeluun ilman työssäkäyntiä. Opintotuki on opiskelijan perusturvaa. Se on nostettava riittävälle tasolle. Kenenkään ei pidä joutua elämään lainalla.

5. Opiskelun vapautta ei saa rajoittaa!

Jokaisella on oltava vapaus sisällyttää tutkintoonsa haluamansa määrä opintoja, eikä opiskelijan vapautta vaikuttaa niiden sisältöön saa rajoittaa. Opetuksen tulee tarjota riittävän laaja asiantuntemus alastaan, sekä opettaa kriittistä ajattelua, ongelmanratkaisukykyä sekä kykyä hankkia tietoa – ei sellaisia konkreettisia taitoja, joita nopeasti muuttuva työelämä tarvitsee vain hetkellisesti. On koko yhteiskunnan etu pitkällä aikavälillä kehittää kansalaisten vapaata, kriittistä järjenkäyttöä!