Viidettä kurssikertaa varten teimme alkuvalmisteluja jo edellisellä kurssikerralla. Silloin rekisteröimme rasterikartan MapInfoon karttalehden nurkkakoordinaattien avulla sekä saimme tuntumaa ohjelman piirtotyökaluihin piirtämällä Pornaisten keskustan alueelle tiet ja merkitsemällä asuinrakennukset. Karttojen tuottamisen sijaan keskityimme viidennellä kurssikerralla bufferointiin eli puskurointiin, jonka aloitimme hyödyntämällä Pornaisten karttaa ja sille luomiamme elementtejä. Puskurointi on kätevä ja työvaiheiltaankin melko yksinkertainen (kun aineistot ovat valmiina) tapa laskea esimerkiksi muuttujien lukumäärä tai suhteellista osuutta tietyllä säteellä jostakin kohteesta. Ensimmäisessä harjoituksessa esimerkiksi laskimme päätiestä tietyllä etäisyydellä olevat talot.

Kurssikerran varsinaisista tehtävistä ensimmäisenä tarkastelimme bufferoinnin avulla Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien meluhaitta-alueilla asuvien ihmisten lukumääriä eri säteillä ja desibelirajoilla. Kaikkien tehtävien tulokset on kerätty oheiseen taulukkoon (taulukko 1.). Lentokenttien jälkeen loimme puskurivyöhykkeitä juna-asemille tutkiaksemme, kuinka paljon tai mihin ikäryhmään kuuluvia ihmisiä asuu tietyllä etäisyydellä juna-asemasta.

Taulukko 1. Tehtävien vastaukset.

Taajama-aineiston tarkastelussa jo aikaisemmilla kerroilla opitut taidot olivat avainasemassa. Saadakseen vastaukset taajamassa ja sen ulkopuolella asuvia ihmisiä koskeviin kysymyksiin, oli tietokantoja päivitettävä. Uutta tietoa tuotettiin mm. eri tietokantoja koskevien laskutoimitusten avulla.

Kurssikerran työskentely tapahtui pitkälti itsenäisesti, mutta ei onneksi yksin. Kurssikaverit olivat apuna ja saamiensa vastausten vertailu muiden kanssa oli lohduttavaa kun huomasi, että vastaukset ovat suunnilleen samat. Eli siis oikein. Tai sitten kaikilla pahasti väärin, mutta oltaisiinpahan ainakin kaikki sitten samassa suossa, heh. Vielä näin jälkeenpäinkin muiden vastauksia tarkasteltuani näyttäisi kuitenkin siltä, että muut ovat olleet kanssani suunnilleen samoilla linjoilla, jei! Osa vastausten välisistä pienehköistä eroista johtuu mitä luultavimmin erilaisista alueiden piirtotavoista.

Kurssikerran viimeisen tehtävän sai valita kolmesta vaihtoehdosta. Luottamukseni kurssikerran taitojen itsenäisen soveltamisen hallintaan ei ollut kovin korkealla, joten päätin tehdä tehtävän Helsingin yhtenäiskoulun koulupiiriin liittyvistä kysymyksistä. Se oli tehtävistä ainoa, johon löytyi tarkemmat kirjalliset ohjeet. Viimeinen tehtävä osoittautui myös omasta mielestäni kurssikerran kiinnostavimmaksi.

Mielestäni juuri viidennen kurssikerran tehtävät ovat hyvä osoitus siitä, kuinka konkreettista tietoa MapInfon avulla voidaan tuottaa, kunhan tietokannat ovat kattavia. MapInfon avulla on mahdollisuus tuottaa hyödyllistä tietoa useille eri toimijoille. Esimerkiksi lentokenttätehtävien kaltaiset tulokset voisivat olla tärkeitä eri tason toimijoille alueen kehittämisessä ja suunnittelussa. Myös koulut, yritykset tai muut organisaatiot voisivat saada, ei ehkä täysin virheetöntä, mutta enemmän kuin suuntaa antavaa tietoa alueesta jolla toimivat ja sitä kautta kehittää toimintaansa, varautua mahdollisiin riskeihin jne. Myös tulosten esittäminen teemakartalla on MapInfon avulla melko vaivatonta ja erilaisten teemakarttatyyppien vaihtoehtojenkin määrä halutun ilmiön esittämiseen on kattava.

Tietokantojen muokkaamiseen liittyvät yleisimmin kurssin aikana käytössä olleet toiminnot alkavat olla jotenkin mielessä ja myös teemakartan luominen valmiille karttapohjalle onnistuisi varmasti itsenäisesti. Uskon kuitenkin MapInfossa olevan lukuisia toimintoja, joihin en tällä kurssilla ole tutustunut vielä lainkaan. Hanna Kaistinen on kanssani samoilla linjoilla ja kirjoittaa MapInfosta blogissaan seuraavaa: ” Ohjelmistossa tuntuu olevan kuitenkin paljon potentiaalia, siihen pitäisi vain tutustua paljon enemmän.”

Myös monet ohjelman toiminnot, joita on käytetty vain yhdellä kurssikerralla, unohtuvat kyllä ainakin itseltäni ihan hetkessä. Täytyy myöntää, että jos minut nyt laitettaisiin bufferoimaan, en enää edes olisi täysin varma, mistä aloittaa. Jokainen toiminto vaatisi valtavan määrän toistoja, jotta sen käyttö muistuisi aina jatkossakin mieleen. Milla Piispa kirjoittaa blogissaan ” Ärsyttää, kun en välillä ymmärrä mitä olen tekemässä”. Huomaan silloin tällöin itsekin klikkailevani toimintoja kaavamaisesti ymmärtämättä, mitä itse asiassa olinkaan tekemässä ja miksi. Toiminnot jäisivät varmasti paljon paremmin mieleen, mikäli sisäistäisi aina kunnolla, mikä niissä on tarkoituksena.

Lähteet:

Kaistinen, H. (2015). 5. kurssikerta – 12.2.2015. Hannan PAK-kurssiblogi. https://blogs.helsinki.fi/hankaist/ Luettu 28.2.2015

Piispa, M. (2015). Kurssikerta 5. Millan paikkatietoblogi. https://blogs.helsinki.fi/millpiis/ Luettu 13.3.2015