Hyvä lukija,
Heti kättelyssä tahtoisin ilmoittaa, etten ennen ole pitänyt minkään sortin blogia. Tämä olisi kyllä käynyt hyvin selväksi, mutta kohteliaasti mainitsen asiasta etukäteen, säästyäksemme väärinkäsityksiltä. Sen suurempaa inspiraatiota tälläisen raapustamiseen en tarvinnut kuin, että tästä Geoinformatiikan menetelmät 2019 -kurssista läpimenoon vaaditaan blogin pitämistä. No mikäs tässä, kerta se on ensimmäinenkin.
Teimme ensimmäisellä kurssikerralla kartan, jonka piti havainnollistaa Itämeren valtioiden typpipäästöjä vuodelta 2016. Noh, tuumasta toimeen mentaliteetilla lähdettiin vääntämään kyseistä karttaa. Avuksi esiteltiin softa QGis, joka oli uusi tuttavuus ja ihana haaste CorelDraw -ohjelman jälkeen. Ei sen puoleen, että olisin jo jumaliin verrattavissa oleva Corel-nero, mutta aina on kiva oppia uutta. No opinko?
Yllä ensimmäinen luomukseni QGissillä. Myönnän; värit ovat tönköt, resoluutio kehno, kuvan koko pieni ja luokkarajat epäloogiset. Ja kaikki tämä vaikka ohjeitakin oli saatavilla………. smh
Mielenkiintoisia havaintoja itse kartan infopläjäyksestä: Puola loistaa päästöissä häikäilemättömyydellään. Kuten Alex Naumanen mainitsi blogissaan (Alex Naumanen 2019), Puolan suuret päästöt johtuvat teollisuudesta, runsaasta maanviljelystä ja puutteellisista puhdistamoista. Ongelmaa syventää Veiksel -joki, jonka varrella sijaitsee usea isompi puolalainen kaupunki (Krakova, Varsova ja Bydgoszcz mainitakseni muutaman). Vaikka Ruotsin päästöt ovat hälyttävät, täytyy muistaa, että Ruotsilla on myös eniten rantaviivaa alueen valtioista Itämeren suhteen. Venäjällä rantaviivaa Itämeren kanssa on vain vähän, mutta silti päästöt ovat suuret. Tämä johtuu pitkälti Krasnyi Borin ongelmajätealueesta, joka sijaitsee vain 30 km päässä Itämerestä. Venäjä on vuosia säilönyt sinne toinen toistaan myrkyllisempiä aineita, ja tutkijat ovat huomanneet niiden päätyneen Itämereen Neva-jokea pitkin.
Seuraavana vuorossa oli itsenäistehtävä. Yritin kunnianhimoisesti tehdä vaikeinta vaihtoehtoa kolmesta, mutta siitä ei tullut lasta eikä paskaa. Nöyrryin ja otin ikiomaksi haasteekseni ensimmäisen vaihtoehdon. Luomukseni alla.
Tein kartan, joka näyttää kunnittain Suomen kesämökkien määrän näin talven kunniaksi. Järvi-Suomi on suosittua seutua mökkeilylle, mikä ei tullut yllätyksenä. Varsinais-Suomi ja Uusimaa nauttivat myös kesäkännääjistä. Jännä juttu on se, että harvalla on kesämökki Pohjanmaalla. Kuriositeettina pääkaupunkiseudun ja sen reunuskuntien ympärillä on suhteellisen kesämökitön vyöhyke.
Tässä tämä nyt oli tältä erää. Blogini ensimmäinen luku on tehty. Kaunista se ei ollut, mutta jostain pitää aloittaa. Hyvä lukija, ajatellaan tätä matkaa polkupyörän kesyttämisenä. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Siksi vasta tilasin pyörän osat netistä. Ehkä ensi kerralla päästään kasaamaan itse fillaria. Apupyörät siintävät jo horisontissa.
Krasnyi Borista lisäinfoa kiinnostuneille:
https://yle.fi/uutiset/3-9777316