Hyvät Predo-perheet,
Osallistumalla Predo-tutkimukseen olette osa tiedettä, joka edistää lasten ja odottavien äitien hyvinvointia.
Predo-tutkimuksen uusi seurantavaihe on parhaillaan käynnissä. Tutkimusassistenttimme ovat olleet yhteydessä moniin tutkimukseen osallistuneisiin äiteihin. Monet äidit ovat tässä yhteydessä pohtineet, mitä Predo-tutkimuksessa tutkitaan ja mihin tutkimuksella pyritään vaikuttamaan.
Predo on valtava tutkimushanke ja sisältää monia osa-alueita, joten avaamme tässä blogissa hieman Predo-tutkimuksen psykologista osaa. Toivomme myös, että se innostaa Predo-perheitä jatkamaan osallistumistaan Predo-tutkimukseen. Osallistumalla nostatte odottavien äitien ja heidän lastensa hyvinvointia lisäävän tutkimuksen painoarvoa, vaikuttavuutta ja yhteiskunnallista merkitystä.
Predo-äitien lapset ovat nyt jo noin 7-11-vuoden iässä! Tähän mennessä jo lähes 2000 perhettä on lähtenyt mukaan uuteen seurantaan ja odotamme innolla, että kesälomien aikana yhä useammalla Predo-äidillä olisi aikaa täyttää loppukeväästä äideille lähetetty äidin ja lapsen hyvinvointia kartoittava kysely.
Predo kartoittaa äitien raskausajan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, sekä tutkii lasten kehittymistä.
Predo on äitien raskausajan fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia selvittävä tutkimus, jonka päätavoitteena on kehittää menetelmiä raskausmyrkytyksen ja sikiön kasvunhidastuman ennustamiseksi ja ehkäisemiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena on tutkia, miten perinnölliset tekijät ja äidin raskausajan fyysinen ja psyykkinen hyvinvointi voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja syntyneen lapsen kehitykseen. Predo on osa Helsingin yliopiston kehityspsykologian Depsy-tutkimusryhmän tutkimusta (Developmental Psychology Research Group) ja sitä toteuttavat yhteistyössä Helsingin yliopisto, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Suomen Akatemia rahoittaa nyt käynnissä olevaa seurantaa.
Perheiden osallistumisinnokkuus tekee Predosta maailmalaajuisesti ainutlaatuisen.
Predo on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen hanke ison otoksensa, pitkän seurantansa ja Predo-perheiden osallistumisinnokkuuden vuoksi. Predo-tutkimukseen on alun perin osallistunut lähes 4800 vuonna 2005–2009 synnyttänyttä äitiä, heidän puolisonsa ja heidän syntyneet lapsensa. Tutkimus on toteutettu kymmenessä eri synnytyssairaalassa.
Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa osa äideistä kävi tutkimuskäynneillä, joilla kartoitettiin äidin fyysistä hyvinvointia. Myös osa Predo-äitien puolisoista on osallistunut tutkimuskäynnille äitien odotusvaiheessa. Osa äideistä piti raskautensa ajan ns. raskauspäiväkirjaa, johon he kirjasivat omaan mielialaansa ja psyykkiseen hyvinvointiinsa liittyviä tekijöitä. Lapsen syntymän jälkeen osa Predo-perheistä on osallistunut useisiin Predo-tutkimuksen seurantavaiheisiin lapsen ensimmäisten elinvuosien aikana.
Osallistumalla käynnissä olevaan Predo-seurantaan saat unipalautteen.
Nyt käynnissä olevassa seurantavaiheessa tutkitaan erityisesti sikiöaikaisten tekijöiden merkitystä lapsen kehitykseen, mm unen määrään ja laatuun, neurokognitiiviseen kehitykseen, tarkkaavaisuuteen, temperamenttiin ja yleiseen psyykkiseen hyvinvointiin. Äidin omasta unen laadusta ja lapsen unen määrästä ja laadusta annetaan äideille kirjallinen palaute pohjautuen nyt käynnissä olevan seurannan tuloksiin.
Päättäjät hoi! Satsaaminen elämän varhaisvaiheisiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Yksi Predo-tutkimuksen tärkeimmistä tavoitteista on kiinnittää yhteiskunnan ja päättäjien huomio odottavien äitien tukemiseen. Haluamme osoittaa, että äidin fyysisen hyvinvoinnin lisäksi myös psyykkistä hyvinvointia tulisi tukea raskausaikana ja sen jälkeen.
Elämän valttikortteja ei kuitenkaan jaeta pelkästään kohdussa, vaan mm. tukemalla riskiryhmiä, lasten hyvinvointia ja pärjäämistä voidaan edistää. Predo-tutkimus onkin auttanut tunnistamaan äiti- ja lapsi-ryhmiä, jotka hyötyisivät ennaltaehkäisevistä toimenpiteistä. Mitä varhaisemmin äideille ja lapsille voidaan kohdentaa tukitoimia, sitä paremmin voimme tukea äitien hyvinvointia ja elämänlaatua, sekä lasten kehitystä. Satsaaminen elämän varhaisvaiheisiin maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin.
Synnytyksen jälkeinen masennus alkaa merkittävällä osalla odottavista äideistä jo alkuraskaudessa.
Yksi Predo-tutkimuksen merkittävistä löydöksistä liittyy äitien masennukseen. Äitien synnytyksen jälkeisen masennuksen tiedetään olevan melko yleistä. Siksi neuvoloissa pyritään tunnistamaan äitien synnytyksen jälkeinen masennus, jotta masennuksen oireita voitaisiin lievittää erilaisin tukitoimin. Predo-tutkimuksen äideistä lähes joka viides kertoi kokeneensa masennuksen oireita synnytyksen jälkeen. Uutta tietoa oli kuitenkin, että lähes joka toinen niistä äideistä, jotka kokivat synnytyksen jälkeistä masennusta, olivat raportoineet masennuksen oireita jo alkuraskaudessa.
Predo-tutkimus on siis osoittanut, että masennuksen tunnistaminen vasta synnytyksen jälkeen ajoittuu liian myöhäiseen vaiheeseen hyvin merkittävällä osalla odottavista äideistä. Kartoittamalla äitien psyykkistä hyvinvointia jo alkuraskaudessa, olisi mahdollista ennaltaehkäistä synnytyksen jälkeistä masennusta, sekä tukea äidin ja kehittyvän lapsen senhetkistä ja vuosikymmenien päähän ulottuvaa hyvinvointia nykyistä paremmin.
Iso kiitos!
Rentouttavaa kesää kaikille Predo-perheille ja iso kiitos tutkimuksen tärkeimmille ihmisille, eli tutkimukseen osallistuville äideille, puolisoille ja lapsille!
Kesäisin terveisin,
Katri Räikkönen
Erica Michelsson
Ville Rantalainen
ja koko Predo-tiimi
Jos loppukeväästä äideille lähetetty lomake on päässyt hukkumaan tai isäkin haluaa osallistua – lähetä meille sähköpostia osoitteeseen predo-tutkimus@helsinki.fi. Vastaamme sähköpostiisi viikon kuluessa ja lähetämme uuden lomakkeen.
