University of Helsinki
Kurssilla tutustumme QGIS-karttaohjelman käyttöön. Itse olen käyttänyt ohjelmaa kerran aiemmin toisella kurssilla, joten minulla on vielä paljon opittavaa. Odotan oppivani kurssilla paljon.
Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme QGIS:n perustoimintoihin. Tunnilla saimme aikaan kartan, jossa näkyy Itämeren rannikkovaltioiden päästöosuudet Itämeren typpipäästöistä.
Oli hauskaa tutustua QGIS:n eri toimintoihin. Tunnilla tehdyssä kartassa olennaisena toimintona oli Attribute Table –ikkunan Field Calculator –ikkunassa tehtävät laskutoimitukset. Aineistossa oli annettuna ainoastaan valtioiden päästömäärät. Tehtävänämme oli laskea päästöosuudet, mikä oli yksinkertaista prosenttilaskua. On hauskaa päästä hyödyntämään peruskoulussa ja lukiossa oppimaansa matematiikkaa myös nyt yliopisto-opintojen aikana. Matematiikkaa tarvitaan, vaikkei maantiede ole pelkästään matemaattinen tieteenala.
Kuva 1. Maakohtaiset typen päästöosuudet Itämeren rannikkovaltioissa.
Kartasta huomataan, että Itämeren rannikkovaltioilla on hyvin erilaiset päästöosuudet. Päästömääriin vaikuttaa tietenkin maan harjoittama ympäristöpolitiikka. On tärkeää kuitenkin huomioida myös, kuinka paljon väestöä maassa elää Itämeren valuma-alueella. Puolan päästöosuus on suurin. Käytännössä koko Puolan pinta-ala on Itämeren valuma-alueella.
Tunnilla tehdyllä kartasta (kuva 1) saisi paremman, jos siinä ottaisi huomioon valtion väkiluvun. Tällöin saataisiin selkein kuva siitä, missä maassa on kovin tarve ympäristötoimille. Olisi esimerkiksi erittäin mielenkiintoista tietää, kuinka paljon ihmisiä asuu sillä Itämeren valuma-alueen osuudella, joka kuuluu Venäjään.
Liittyen luennolla tekemääni karttaan minua pohdituttaa se, miksei Valko-Venäjän päästöosuuksia ole merkitetty aineistoon, jonka pohjalta kartan teimme. Merkittävä osa Valko-Venäjästä nimittäin on osa Itämeren valuma-aluetta.
Saksan päästöosuuteen vaikuttaa selkeästi yksi maantieteellinen ominaisuus; jokien virtaussuunta. Tärkeä joki, Elbe virtaa Pohjanmereen. Täten ainut alue, josta Saksasta virtaa päästöjä Itämereen, on pohjoinen Itä-Saksa. Jos Elbe virtaisi Itämereen, Saksan päästöosuus olisi varmasti paljon suurempi, sillä joen valuma-alueella on paljon maataloutta.
Kuva 2. Itämeren valuma-alue. (lähde: Baltic sea drainage basin | Map, Cartography map, Europe map (pinterest.com)
Kotitehtävänä piti visualisoida Suomen kuntien jostain tilastomuuttujasta kartta. Itse valitsin muuttujaksi ruotsinkielisten osuuden. Mielestäni se, missä ruotsinkielinen väestö Suomessa sijaitsee, on mielenkiintoinen ilmiö. Suomessa on ainoastaan kaksi aluetta, joissa on suuret osuudet ruotsinkielisiä koko väestöstä. Ne ovat Pohjanmaan ja Uudenmaan rannikko.
Yksi mielenkiintoinen havainto on, että pääkaupunkiseutu on ainut kohta Uudenmaan rannikolla, jossa ei ole suurta ruotsinkielisten osuutta. Tämä johtuu varmaankin siitä, että pääkaupunkiseutu houkuttelee asukkaita koko Suomesta, joka on pääosin suomenkielinen. Vaikka pääkaupunkiseudulla on paljon ruotsinkielisiä, alueen koko väestö on niin suuri, että ruotsinkielisten osuus on selkeästi muuta Uudenmaan rannikkoa pienempi.
Kotitehtävässä minulla oli aluksi ongelmia. Mietin hetken, että pitikö aineisto ladata jostain muualta, sillä QGIS:iin avautui kartta, jossa kaikki Suomen kunnat olivat samalla värillä. Sain apua toiselta opiskelijalta, ja tajusin, että piti valita ensiksi jokin muuttuja, ja sitten värittää se sopivalla väriasteikolla.
Kuva 2. Ruotsinkielisten osuus Suomessa
Kuten Masa Solonen blogissaan toteaa, osa tunnilla opituista komennoista unohtuu nopeasti. Oppiakseen sujuvat taidot paikkatieto-ohjelmistoissa niitä pitää käyttää säännöllisesti.
Lähteet:
Baltic sea drainage basin | Map, Cartography map, Europe map (pinterest.com) käyty sivulla 14.2.2022
Solonen, Masa (27.1.2022). MASAN MAA-202 BLOGI. Geoinformatiikan menetelmät -kurssin tehtäviä ja toimeksiantoja. Kurssin alkuaskeleet. Haettu osoitteesta Masan MAA-202 blogi – Geoinformatiikan menetelmät -kurssin tehtäviä ja toimeksiantoja (helsinki.fi)