Viikko 4

 

Valitsin ruutukarttaani (kuva 1) muuttujaksi muunkielisten määrän. 

Kuva 1. Muunkielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten määrä pääkaupunkiseudulla neliökilometriä kohden. 

Tämä kartta kuvaa pääkaupunkiseudun asukastiheyttä.  

Kuva 2. Pääkaupunkiseudun asukkaiden lukumäärä neliökilometriä kohden. (lähde: https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/02/07/51/) 

Muunkielisten määrää kuvaavasta kartasta (kuva 1) voidaan huomata, ettei se korreloi suoraan pääkaupunkiseudun väestötiheyttä kuvaavan kartan (kuva 2) kanssa. Tämä on havaittavissa, jos vertailee esimerkiksi Kalliota ja Itä-Helsinkiä. Kalliossa on paljon asukkaita, mutta muunkielisiä siellä on vasta kolmanneksi suurimmassa kategoriassa. Itä-Helsingissä alueilla, joissa on sama asukastiheys kuin Kalliossa, on neljässä ruudussa Itäkeskuksen lähellä ja Vuosaaressa muunkielisiä suurimmassa kategoriassa. 

Kuva 3. Muunkielisten eli muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osuus pääkaupunkiseudulla neliökilometriä kohden. 

Kartasta (kuva 3) voidaan huomata, että muunkielisten osuus on suurin Itä-Helsingissä. Siellä on iso alue, joka koostuu kolmanneksi suurimman kategorian ruuduista, ja toiseksi suurimman kategorian ruutuja on useita. Itä-Helsinki on siis se alue, jossa on selvästi eniten muunkielisiä. Muita alueita, joissa muunkielisiä on, ovat lännessä oleva Kannelmäen, Pitäjänmäen ja Leppävaaran alue ja koillisessa itäisen Vantaan alue. Pohjois-Helsingissä on sininen alue eli siellä on kaikista pienimmässä kategoriassa muunkielisiä. 

Mielestäni ruututeemakartta on toimiva tapa esittää tietoa.  

Kuva 4. Maastokartta kansalaisen karttapaikka –palvelussa. Kuvassa näkyy Pornaisissa oleva mäki. 

Kuva 5. GGIS:llä tehty korkeuskäyrä samasta kohtaa. 

 

Karttoja vertailemalla voidaan huomata, että QGIS:llä tehdyt korkeuskäyrät ovat paljon koukeroisempia. Maastokartassa koukeroita on oiottu helpommin tulkittavan ja selkeämmän lopputuloksen aikaansaamiseksi. Saman on todennut Miia Mattila blogissaan. 

 

 

Lähteet:  

Kiviluoma, Tommi (7.2.2020) GEOINFORMATIKAN MENETELMÄT 2020. Tomi Kiviluoman henkilökohtainen kurssiblogi. Haettu osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/tomingeoblogi/2020/02/07/51/  

Mattila, Miia (17.2.2022) GEOINFORMATIIKAN MENETELMIÄ HARJOITTELEMASSA. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/