University of Helsinki
Afrikkaa kuvaavassa kartassa luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä näyttäisi olevan jonkinlainen korrelaatio. Ei kannata kuitenkaan mennä päätä pahkaa toteamaan, että luonnonvarojen runsaus johtaa automaattisesti konflikteihin. Pitää ottaa huomioon alueellinen konteksti.
Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on hyvin paljon timanttikaivoksia, mutta konflikteja “vain” kahdeksana vuonna. Etelä-Afrikka on poikkeava siten, että se on muita Afrikan maita kehittyneempi ja vakaampi. Taloudellinen kehittyneisyys ja yhteiskunnallinen vakaus selittää sitä, ettei Etelä-Afrikassa ole ollut muihin Afrikan maihin verrattuna niin montaa konfliktia.
Ylipäätänsä tarkastellessa luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden korrelaatiota pitää miettiä muita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat taustalla. Afrikan maat ovat muiden maanosien maita köyhempiä ja epävakaampia. Selkeästi havaittava piirre on keskushallinnon heikkous.
Korrelaatio luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä voidaankin selittää suurilta osin historialla. Afrikan kehitys on paljolti riiston värittämä. Kun Afrikka joutui eurooppalaisten haltuun, syntyi talousjärjestelmä, joka perustui paikallisten riistoon. Valitettavasti eurooppalaisten vallan päätyttyä tilanne ei ole muuttunut paljoa. Afrikan maihin ei ole kehittynyt vahvaa paikallishallintoa, joka suojelisi paikallisten etuja. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa paikallisista luonnonvaroista saatavat rahat päätyvät kansainvälisille korporaatioille ja paikalliselle eliitille. Yhteiskunnallinen epävakaus yhdistettynä riistoon voi hyvinkin olla selittävä tekijä luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä.
Seuraavaksi tein kartan, jossa näkyy Suomen jokien valuma-alueet ja niiden tulvaindeksi sekä järvisyysprosentti. Kartassa näyttää olevan negatiivinen korrelaatio järvisyyden ja tulvaindeksin välillä eli mitä suurempi järvisyysprosentti on, sitä pienempi tulvaindeksi on. Tämän on todennut myös Jessika Isomeri blogissaan. Hän toteaa myös, että tulvaindeksin pienuus johtuu siitä, että järvillä on tehokas kyky säilöä vettä. Tämä vaikuttaa mielestäni järkevältä. Tiedän itse tulvien syntymisestä sen, että rakennetun ympäristön lisääntyminen helposti lisää tulvia, kun vettä imeviä pintoja on vähemmän.
Pohjanmaalla monien jokien tulvaindeksi suuri todennäköisesti johtuen siitä, että alue on tasaista, jolloin joet saattavat tulvia uomansa yli.
Yksi geoinformatiikkaan liittyvä olennainen asia on tiedon jakaminen. Vertaisapu on tärkeää. Itse en saanut aluksi järvisyysprosenttia kuvaavia pylväitä näkyviin. Kysyin kuitenkin Heikki Paulamäeltä apua, ja hän ystävällisesti auttoi minua Teamssin välityksellä. On mukavaa saada toisilta apua, ja toivon pystyväni jakamaan hyvää ja auttamaan muita jatkossa.
Lähteet:
Isomeri, Jessika (1.2.2022) JESSIKAN GIS-HURVITTELUT. Matka geoinformatiikan saloihin. Haettu osoitteesta Jessikan GIS-hurvittelut – Matka geoinformatiikan saloihin (helsinki.fi)
