Viikko 3

 

Afrikkaa kuvaavassa kartassa luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä näyttäisi olevan jonkinlainen korrelaatio. Ei kannata kuitenkaan mennä päätä pahkaa toteamaan, että luonnonvarojen runsaus johtaa automaattisesti konflikteihin. Pitää ottaa huomioon alueellinen konteksti. 

Esimerkiksi Etelä-Afrikassa on hyvin paljon timanttikaivoksia, mutta konflikteja “vain” kahdeksana vuonna. Etelä-Afrikka on poikkeava siten, että se on muita Afrikan maita kehittyneempi ja vakaampi. Taloudellinen kehittyneisyys ja yhteiskunnallinen vakaus selittää sitä, ettei Etelä-Afrikassa ole ollut muihin Afrikan maihin verrattuna niin montaa konfliktia. 

Ylipäätänsä tarkastellessa luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden korrelaatiota pitää miettiä muita tärkeitä tekijöitä, jotka vaikuttavat taustalla. Afrikan maat ovat muiden maanosien maita köyhempiä ja epävakaampia. Selkeästi havaittava piirre on keskushallinnon heikkous.  

Korrelaatio luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä voidaankin selittää suurilta osin historialla. Afrikan kehitys on paljolti riiston värittämä. Kun Afrikka joutui eurooppalaisten haltuun, syntyi talousjärjestelmä, joka perustui paikallisten riistoon. Valitettavasti eurooppalaisten vallan päätyttyä tilanne ei ole muuttunut paljoa. Afrikan maihin ei ole kehittynyt vahvaa paikallishallintoa, joka suojelisi paikallisten etuja. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa paikallisista luonnonvaroista saatavat rahat päätyvät kansainvälisille korporaatioille ja paikalliselle eliitille. Yhteiskunnallinen epävakaus yhdistettynä riistoon voi hyvinkin olla selittävä tekijä luonnonvarojen ja konfliktien esiintyvyyden välillä.  

Seuraavaksi tein kartan, jossa näkyy Suomen jokien valuma-alueet ja niiden tulvaindeksi sekä järvisyysprosentti. Kartassa näyttää olevan negatiivinen korrelaatio järvisyyden ja tulvaindeksin välillä eli mitä suurempi järvisyysprosentti on, sitä pienempi tulvaindeksi on. Tämän on todennut myös Jessika Isomeri blogissaan. Hän toteaa myös, että tulvaindeksin pienuus johtuu siitä, että järvillä on tehokas kyky säilöä vettä. Tämä vaikuttaa mielestäni järkevältä. Tiedän itse tulvien syntymisestä sen, että rakennetun ympäristön lisääntyminen helposti lisää tulvia, kun vettä imeviä pintoja on vähemmän.  

Pohjanmaalla monien jokien tulvaindeksi suuri todennäköisesti johtuen siitä, että alue on tasaista, jolloin joet saattavat tulvia uomansa yli. 

Yksi geoinformatiikkaan liittyvä olennainen asia on tiedon jakaminen. Vertaisapu on tärkeää. Itse en saanut aluksi järvisyysprosenttia kuvaavia pylväitä näkyviin. Kysyin kuitenkin Heikki Paulamäeltä apua, ja hän ystävällisesti auttoi minua Teamssin välityksellä. On mukavaa saada toisilta apua, ja toivon pystyväni jakamaan hyvää ja auttamaan muita jatkossa.  

 

Lähteet: 

Isomeri, Jessika (1.2.2022) JESSIKAN GIS-HURVITTELUT. Matka geoinformatiikan saloihin. Haettu osoitteesta Jessikan GIS-hurvittelut – Matka geoinformatiikan saloihin (helsinki.fi) 

Viikko 2

 

Tein pinta-alavertailuja QGIS:ssä ja laitoin tulokset ylös Excel-taulukkoon. En saanut Snapping-työkalua toimimaan, eli minulla oli sama ongelma kuin Anna Makkosella. Tämä ei kuitenkaan haitannut työntekoani ja sain tehtyä mittaukset.  

Vertailin taulukossa neljää projektiota ETRS-TM35FIN-projektioon. Projektiot olivat world_robinson, world_mercator, world-azimuthal equidistant ja world_natural-earth. 

Projektiot vaikuttavat merkittävästi kartalla esitettävään tietoon. Tieto on luotettavaa, jos käytetään tilanteeseen sopivaa karttaprojektiota.  

Excel-taulukon tekeminen oli työlästä. Onneksi isäni on tottunut Excelin käyttäjä, joten saan häneltä aina apua tarvittaessa Excelin teknisissä ominaisuuksissa. Hän palautti mieleeni sen, että kohtaa, jota valittu laskufunktio laskee, saa laajennettua vetämällä ruudusta +-kuvion ilmaannuttua. Toinen tärkeä ominaisuus on se, että laskufunktioon valittavia rivejä ja sarakkeita saa lukittua $-merkillä. Tässä tehtävässä ei kuitenkaan tarvinnut tehdä mitään sen monimutkaisempaa.  

Pinta-alavääristymät voivat olla hyvinkin isoja projektiosta riippuen. Eniten pinta-aloja vääristää Mercator-projektio. Se on ehkä kaikista tunnetuin projektio. Tämän takia monet ihmiset eivät välttämättä ymmärrä, että Mercator-projektiota käyttävät kartat vääristävät pinta-aloja todella vahvasti. Itsekään en ollut miettinyt asiaa sen kummemmin ennen maantieteen yliopisto-opintoja.  

Tehdyt kartat antavat informaatiota eri karttaprojektioiden ominaisuuksista mutta vain pinta-alan osalta, kuten Meri Lehto blogissaan toteaa. Se, että Robinson- ja Natural Earth –karttaprojektioissa pinta-alat vääristyvät vähemmän tarkoittaa sitä, että niissä kartan muut ominaisuudet, esimerkiksi kulmat vääristyvät enemmän.  

Kaikki projektiot, joiden pinta-alavääristymiä tässä tarkastellaan, ovat koko maailmaa kuvaavia projektioita. Tämän takia onkin ymmärrettävää, että ne tuottavat vääristymiä verratessa niitä parhaiten Suomea kuvaavaan projektioon, ETRS-TM35FIN:iin. Olisikin mielenkiintoista nähdä, kuinka valtavat pinta-alavääristymät Suomea kuvaavaan karttaan tulisi, jos käytettäisiin jonkin Suomesta kaukana sijaitsevan maan kansallista koordinaattijärjestelmää.

 

 

Taulukko 1. Excel-taulukko, jossa näkyy pinta-aloja ja niiden absoluuttisia ja suhteellisia eroja

Kuva 1. Mercator-projektion pinta-alavääristymät suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon

Kuva 2. Natural Earth -projektion pinta-alavääristymät suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon

Kuva 3. Robinson-projektion pinta-alavääristymät suhteessa ETRS-TM35FIN-projektioon

 

 

Lähteet: 

Lehto, Meri, (2.2.2022) VIELÄ YKSI KYSYMYS GEOINFORMATIIKASTA. Blogi Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssin oppimispäiväkirjaa varten. Karttaprojektion monet puolet. Haettu osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/lehtomer/2022/02/02/karttaprojektion-monet-puolet/  

Makkonen, Anna (2.2.2022) ANNMAKKO’S BLOG. Just another Blogipalvelut site. QGIS-harjoittelun toinen tuokio. Haettu osoitteesta annmakko’s blog – Just another Blogipalvelut site (helsinki.fi)