University of Helsinki
Bufferointi eli puskuroiminen on hyödyllinen työkalu tutkittaessa ilmiöiden vaikutusalueita. Joidenkin ilmiöiden tutkimiseen se soveltuu paremmin kuin toisten. Yksi mieleeni tuleva ilmiö, jonka tutkimiseen bufferointi soveltuu, on valosaaste. Valosaasteen tiedetään aiheuttavan monia terveyshaittoja sekä ihmisille että eläimille. Valosaaste soveltuu tutkittavaksi buffereilla siksi, että se ei leviä eri suuntiin esimerkiksi tuulen mukana. Monien ilmiöiden tutkimiseen yksinkertaisen bufferivyöhykkeen tekeminen ei ole paras tapa. Esimerkiksi tutkittaessa matka-aikaa paikasta toiseen pitää ottaa huomioon tiestö ja sen nopeusrajoitukset. Yksinkertaisten buffereiden riittämättömyyden ja ympäristön ominaisuuksien vaikutuksen ilmiöiden leviämiseen toteaa myös Miia Mattila blogissaan
Aloittaessani tekemään tehtäviä minua suorastaan kauhistutti ajatus siitä, että pitää tehdä digitointia, josta olen saanut tarpeekseni aiemmilla kursseilla. Onneksi tällä kertaa sitä ei tarvinnut tehdä pitkään, ja pääsin aloittamaan bufferoinnin. Tehtävissä oli joitain kommervenkkejä esimerkiksi siinä, kuinka saa valittua select by location –komentoon vain tietyn osan yhdestä kuviosta. Toisen kurssikaverin neuvoma tapa oli valita se osa ja tallentaa se omaksi tasokseen. En tiedä onko toimintoa mahdollista suorittaa jollain näppärämmällä tavoin siten, ettei synny liikaa ylimääräisiä tasoja.
Tehtävänannossa minua kummastutti se, ettei siinä kerrottu, minkä ikäiset luokitellaan kouluikäisiksi. Ajattelin 7–14-vuotiaiden olevan kouluikäisiä, mutta tajusin sen olevan väärin, sillä siinä on vain kahdeksan ikäluokkaa.
Taulukko 1. Taulukko lentokentistä, asemista ja taajamista.
Taulukko 2. Taulukko Yhtenäiskoulun oppilaista
Kaikkien tietokoneohjelmien käyttö vaatii yksityiskohtaista tietoa siitä, kuinka niissä voi suorittaa toimintoja. Tämän olen huomannut tehdessäni musiikkia tietokoneella vapaa-ajallani. Alkuun mikä tahansa ohjelma saattaa vaikuttaa jopa pelottavalta, kun kaikkia nappeja ja kuvakkeita on niin paljon, eikä tiedä, mitä mikäkin niistä tekee. Alkuun pääsee kuitenkin nopeasti ja helposti, jos on apuna joku ohjelmaa aiemmin käyttänyt, olkoon se sitten internetin välityksellä tai kasvokkain. Peruskomennot opittuaan on jo pitkällä, sillä ne toistuvat aina myöhemmin ohjelmaa käytettäessä. Hienointa ja kauneinta pitkälle kehitettyjen tietokoneohjelmien käytössä on mielestäni se, että siinä voi aina kehittyä.
Koen hallitsevani QGIS:n sen verran hyvin, että pystyn tekemään siinä joitain yksinkertaisia toimenpiteitä kuten esimerkiksi ominaisuustaulukkoon uusien sarakkeiden laskemista, tietokantojen yhdistämistä ja bufferointia. Monet yleisesti käytetyistä toiminnoista ovat minulle kuitenkin yhä tuntemattomia, sillä niitä on QGIS:ssä varmasti hyvin paljon. Tällä kurssilla ei onneksi ole tarvinnut tehdä mitään erittäin vaikeaa, jonka tekeminen vaatisi syvempää ymmärrystä tai osaamista.
Ongelmia tehtävien tekemisessä minulla on kuitenkin monesti ollut siten, että olen jäänyt pitkäksi aikaa jumiin johonkin kohtaan. Eteneminen tehtävän tekemisessä voi tyssätä siihen, ettei muista, miten jokin pieni ja yksinkertainen komento suoritettiin. Turhauttavinta on istua läppärin ääressä ilman, että etenee yhtään mihinkään. Onneksi voin kysyä apua kurssitovereiltani. Siinäkin on kuitenkin ongelma: vastauksen saaminen voi kestää pitkään ja välillä sitä ei tule ollenkaan.
Lähteet:
Mattila, Miia (23.2.2022) GEOINFORMATIIKAN MENETELMIÄ HARJOITTELEMASSA. Haettu osoitteesta: https://blogs.helsinki.fi/mcmiia/
