Aloitimme heti ensimmäisellä kurssikerralla QGIS-ohjelmiston käytön ja pääsimme tutustumaan sen perusominaisuuksiin sekä kokeilemaan itse kartantekoa. Käytännön GIS-kokemukseni on aika rajallista ja koostuu lähinnä Tiedon esittäminen maantieteessä-kurssista viime vuoden lopulta. Tykkäsin kuitenkin sillä kurssilla tehtävistä töistä, joten toivon, että tämäkin kurssi osoittautuu yhtä mielenkiintoiseksi. Myös blogin pitäminen vaikuttaa kiinnostavalta ja hauskalta tavalta suorittaa kurssia. En ole kovin luonteva tietokoneenkäyttäjä, joten QGIS-ohjelmiston salojen opetteleminen tulee olemaan suuri haaste, mutta tässähän sitä yritetään kehittyä paremmaksi.
QGIS vaikuttaa ensimmäisen kokeilukerran jälkeen suhteellisen järkevältä ja tarkan ohjeistuksen avulla sain tehtyä kurssikerran aikana kartan Itämeren maiden typpipäästöistä (kuva 1). Lopeteltuamme siltä päivältä tuntui, että olin pysynyt ihan hyvin mukana. Ongelmia kuitenkin ilmeni, kun yritin tallentaa karttaa ja kadotin viimeistellyn kartan jossakin vaiheessa. Jouduin sitten tekemään sen osittain uudestaan ja lopulta menin lukemaan ohjeet ja onnistuin tallentamaan kartan. Tästä siis opimme, että ohjeet kannattaa lukea ennen kuin alkaa säätämään omiaan. Toisaalta sekin on opettavaista, kun tekee virheitä ja oppii löytämään ratkaisuja myös itse.
Viikko ensimmäisen kurssikerran jälkeen muistikuvat kaikista työvaiheista kuitenkin alkoivat jo hieman hämärtyä, joten en kovin itsevarmana lähtenyt tekemään ensimmäistä itsenäistä tehtävää. Tarkoituksena oli siis tehdä teemakartta Suomen kunnista ja valita sitä varten jokin aineiston aihe, tai etsiä sellainen itse. Päätin käyttää valmista aineistoa, koska siinäkin riittää tarpeeksi haastetta minulle näin alkuun. Sain aineiston ladattua onnistuneesti, mutta etsiskelin hetken, ennen kuin löysin kohdan, missä itse dataa pystyi tarkistelemaan. Dataa oli paljon ja eri muuttujien nimet olivat hieman sekavia, koska ne ovat lyhenteitä. En tiedä, olisiko niiden selityksiä päässyt jostakin katsomaan. Kesti hieman päättää jokin sopiva muuttuja, josta voisi tehdä kartan, mutta lopulta päädyin muunkielisten jakautumiseen eri kuntiin.
Kurssikerralla muistutettiin käyttämään suhteellisia osuuksia, joten aloitin laskemaan niitä, kuten olimme tehneet typpikartan tapauksessa. Tässä vaiheessa ilmeni ongelmia, koska laskukoneen käyttäminen tuntui hankalalta. Palasin lukemaan taas ohjeita ja hetken testailun jälkeen sain tehtyä uuden sarakkeen taulukkoon, johon sain prosenttiosuudet. Minulle on myös tällaisissa harjoituksissa hieman vaikeaa ymmärtää mitä oikein olen laskemassa ja mitä laskemani prosenttiosuudet loppujen lopuksi ilmaisevat. Karttani (kuva 2) siis kertoo muunkielisistä ja miten he asettuvat eri kuntiin, esimerkiksi jos Helsingin arvo olisi 20%, niin 20% Suomen muunkielisistä asuisi Helsingissä. Sandra oli myös tehnyt kartan samasta aiheesta ja hän oli aluksi saanut kartan samalla idealla, mutta oli muuttanut laskutoimitusta siten, että kartta esittää sitä, kuinka suuri prosentti yksittäisten kuntien asukkaista on muunkielisiä. Tämä on parempi tapa ilmaista ilmiötä ja oma karttani on ehkä hieman vaikea ymmärtää. Pohdin varsinkin legendaan laitettavan selityksen muotoilua pitkää, jotta siitä ymmärtäisi helposti mitä kartta kuvaa. En kuitenkaan ole vakuuttunut, että se vieläkään onnistui. Sandran blogista sain myös selville että muunkielisillä tarkoitetaan siis muita kuin suomea, ruotsia ja saamea puhuvia.
Testailin hieman eri luokkajakoja ja kuinka monta luokkaa olisi hyvä ja päädyin luonnolliseen luokkajakoon ja neljään luokkaan. Yritin myös kokeilla, josko olisin saanut lisättyä muutamien kuntien nimiä karttaan, lähinnä suurimpia arvoja saavia kuntia, mutta hetken haparoinnin jälkeen päätin ettei se ehkä vielä ole oman osaamisen rajoissa ja tyydyin karttaan ilman. Legendan, mittakaavan ja pohjoisnuolen lisääminen ja muokkaaminen luonnistui hyvin ja tällä kertaa onnistuin myös tallentamaan kartan kuvana helposti.
Kartalla Helsinki korostuu eniten omassa luokassaan, ja sitä seuraa Espoo, Vantaa ja Turku. On luonnollista, että muunkielisistä suurin osa asuu väkirikkaissa kunnissa ja suuremmissa kaupungeissa, koska siellä asuu muutenkin suurempi määrä koko kansasta. Seuraavaan luokkaan kuuluu muutamia kuntia, joissa on isohkoja kaupunkeja, kuten Kuopio tai Oulu. Suurin osa Suomesta kuuluu pienimpään luokkaan, eli muunkielisiä asuu siellä vain todella pieni osa.
Lähteet:
- Nyström, S. (2021) Ensimmäinen kurssikerta, luettu 30.1.2021. https://blogs.helsinki.fi/nystroms/