Viikon kuusi blogitehtävänä oli tehdä erilaisia karttoja hasardeista. Kartoista oli tarkoitus varsinkin tehdä sellaisia, että ne olisivat sopivia opetuksessa käytettäviksi. Eli varmastikin niiden tulisi olla selkeitä ja informatiivisia. Karttoja katsomalla olisi hyvä myös mahdollisesti löytää syy-seuraussuhteita ja yhteyksiä ilmiöiden välillä.
Ensimmäisessä kartassa (kuva 1) näkyy tulivuoret ja viimeaikaiset maanjäristykset (noin yhdeksän kuukauden ajalta). Punaiset kolmiot on looginen tapa kuvastaa tulivuoria ja maanjäristykset taas näkyvät harmaina pisteinä taustalla. Koska niitä on niin paljon, osassa karttaa ne sulautuvat harmaaksi sumuksi. Kartan avulla voi päätellä, että maanjäristyksillä ja tulivuorilla on yhteys ja varsinkin Tyynenmeren tulirenkaan voimakas vulkaaninen toiminta erottuu. Tulivuorista ja maanjäristyksistä syntyy ikään kuin viivoja kartalle, jotka kuvaavat litosfäärilaattojen reunakohtia.
Lisäsin seuraavaan karttaan mannerlaattojen rajat, jotta niiden ja maanjäristysten yhteyden voisi nähdä selkeästi. Vaihdon myös alla olevan maailmankartan ja laitoin kaikki alueet vain yhdellä värillä. Punaiset maanjäristykset erottuvat taustastaan hyvin. Päätin myös laittaa maanjäristykset eri väreillä voimakkuuden mukaan. Eri sävyt ei kovin vahvasti kyllä erotu toisistaan, poikkeuksena Yhdysvaltojen päällä olevat pienet maanjäristykset valkoisella. En tiedä, kirjataanko maanjäristyksiä yhtä tarkasti joka puolella maailmaa, joka voisi tietysti vaikuttaa pienien maanjäristysten runsauteen tietyillä alueilla. Emilia oli tehnyt maanjäristyksistä hyvän kartan, jossa maanjäristykset näkyivät eri värien lisäksi eri kokoisina palluroina riippuen voimakkuudesta.
Meteoriittien laskeutumispaikoista tein oman karttansa (kuva 3), koska se ei oikein vahvasti liity muihin ilmiöihin. Tiheimmin meteoriitteja näyttäisi olevan Yhdysvalloissa ja Euroopassa, mutta sitä varmasti selittää se, että tiheästi ja kauan asutuilta alueilta meteoriittien laskupaikat löydetään helpommin ja ne on tutkittu tarkemmin.
Halusin vielä tehdä kartan, jossa on mannerlaatat ja tulivuoret (kuva 4). Suurin osa tulivuorista sijoittuu mannerlaattojen reunoille, mutta kuumia pisteitä löytyy keskeltä laattoja. Kartalla näkyy myös suurimpia 2000-luvun maanjäristyksiä, mutta ne eivät erotu kovin hyvin. Ehkä toinen värivalinta olisi ollut parempi.
Opetusta ajatellen tulivuorten ja maanjäristysten suhteen on parasta esittää mannerlaattojen rajat kartalla, koska laattojen liike aiheuttaa suurimman osan niistä. Toisaalta on myös hyvä näyttää ensin kuvan 1 tapainen kartta, jotta oppilas voi ensin itse huomata yhtäläisyydet ja päästä itse lopputulokseen.
Taustakarttana käytin maailmankarttaa, jossa näkyy hieman korkeuseroja ja minkälainen ympäristö eri puolilla maailmaa on. Se tuo hieman lisää informaatiota karttaan. Kokeilin yksiväristä kuvassa 2 ja sekin toimii, mutta ei ole ehkä niin kivan näköinen. Toisaalta se korostaa ilmiötä ja tuo vähän enemmän kontrastia värien välille. Etsin netistä erilaisia karttoja, jotka kuvaa samoja ilmiöitä ja esimerkiksi tämä maanjäristyskartta on hieno esimerkki. Se on aika kaoottisen näköinen, mutta hetken sitä tutkittua alkaa hahmottumaan. On myös paljon nettisivuja, jotka seuraavat esimerkiksi tulivuorien tilannetta tällä hetkellä ja luokittelevat niitä aktiivisuuden mukaan. Löysin tällaisen sivuston koskien Islannin tulivuoria.
Lähteet:
-
- Halmes, E. (2021) Harjoitus 6: Raikasta talvisäätä ja interpolointia, luettu 29.3.2021. (https://blogs.helsinki.fi/emhalmes/2021/03/04/harjoitus-6-raikasta-talvisaata-ja-interpolointia/)
- https://en.vedur.is/earthquakes-and-volcanism/volcanic-eruptions/
- https://www.flickr.com/photos/idvsolutions/7439877658/sizes/l/