Liian vanha puolisoksi?

Voin paljastaa, miten muiden paheksunnasta pääsee eroon. Vanhenemalla!
Ainakin tämä pätee jos paheksunta koskee puolisosi ikää, eli häntä pidetään sinulle liian vanhana tai nuorena. Tarvitaan vain ala-asteen laskuoppia. Wikipediasta opin, että jos vanhemman puolison ikä jaetaan kahtia ja siihen lisätään seitsemän vuotta, saavutetaan yleisen hyväksynnän raja.

Itse astuin kolmekymppisenä avioon viisikymppisen miehen kanssa. 50 / 2 + 7 on 32, eli olin täpärästi rajan väärällä puolella. En tosin kuullut yhtään pahaa sanaa. Ei-julkkiksina säästyimme siitä vihasta ja pilkasta, jota eduskunnan puhemies on äsken saanut osakseen.  

Päinvastoin, pieni epäsovinnaisuus ilahdutti minua. Olin kovaa vauhtia siirtymässä nuoruuden kuvitelmasta omasta ainutlaatuisuudesta keski-iän tietoisuuteen omasta tavallisuudesta. Laskin sormilla ne asiat, jotka edelleen erottivat minut suomalaisten perheiden keskiarvoista. Siihen riitti peukalo ja etusormi: meidän ikäero ja koti ilman televisiota.

Nyt olen nelikymppinen, ja mieheni on täyttänyt 60. Olen siis ikäero-kaavion hyväksyntä puolella, sillä 60 / 2 + 7 = 37.  

En tosin ymmärrä, mistä tuo laskukaavion osoittama raja tulee. Liittyisikö siihen, että usein naisia on naitettu vastoin tahtoaan paljon vanhempien miesten kanssa? Mutta mitä merkitystä tällä on nyky-Suomessa?

Joka tapauksessa aika näyttää tässäkin tapauksessa korjaavan kaiken. Eikä erikoisuudestani liene juuri mitään jäljellä.  Elämä ilman televisiota on jo kovin trendikästä. Myös puolisoiden ikäeroissa on tapahtumassa jänniä muutoksia.

Sodan jälkeisessä Suomessa mies oli miltei aina 2-3 vuotta vaimoa vanhempi. Nyt parit, jotka ovat samanikäisiä tai jossa nainen on hieman vanhempi, ovat yleistymässä. Samalla suurten, kymmenien vuosien ikäerojen liitot ovat nekin yleistymässä. Niitä on länsimaissa vain vähän, mutta määrä on kaksinkertaistunut.

Ilmiötä on selitetty muun muassa sillä, että moni menee nykyään uudelleen naimisiin. Elämme kauemmin, jolloin leski tai eronnut ehtii useammin solmia toisen tai jopa kolmannen liiton.

Mieleeni nousee kaikki ne tuntemani 60- ja 70-vuotiset naiset, jotka vanhoina päivinään ovat löytäneet itselleen uuden puolison. Ikäero on tällöin usein 10-15 vuotta.

Kukapa olisi arvannut. Harmaat pantterit uudenlaisten liittojen eturintamassa! Eikä tässä edes laskukaavion mukaan pitäisi olla mitään paheksuttavaa. 

Anna Rotkirch

Seura, Maailmanpyöräkolumni, helmikuu 09

Published by

rotkirch

Anna Rotkirch is a family sociologist at Väestöliitto and a Docent at the University of Helsinki. Her current research focuses on siblings, grandparents, and friendship. She also writes for several newspapers in Finnish and Swedish.