Sisarrakkauden resepti

Sisarukset auttavat toisiaan enemmän kuin ihmiset yleensä. He myös tuntevat seksuaalista vastenmielisyyttä toisiaan kohtaan. Näiden kahden hyvin erilaisen tunnesiteen on oletettu selittyvän geneettisellä sukulaisuudella: lähisukulaisen auttaminen on ollut geeneille hyödyllistä, mutta sisäsiitos on perinnöllisten tautien riskin takia haitallista. Mutta mistä sisaruksen tunnistaa? Tähän on ensi kertaa saatu selkeä vastaus. Tiedelehti Naturen helmikuisessa numerossa Debra Leiberman, John Tooby ja Leda Cosmides väittävät, että ihmisen psykologiaan kuuluu sukulaisuutta arvioiva “laskin”. Se perustuu kahteen ympäristöstä saatuun vihjeeseen: oman äidin vauvalle antama hoiva, ja toisen lapsen kanssa yhdessä eletty aika.

Lapsella on hyvä syy olettaa että vauva, jota hänen äitinsä kantaa ja ruokkii, on hänen sisaruksensa. Veikkaisin, että isätkin ovat tarvittaessa toimineet “äiteinä”.

Nuoremmat lapset eivät voi nojautua “äidinhoiva” vihjeeseen. Tutkimus osoitti, että siinä tapauksessa käytämme mittarina yhdessä elettyä aikaa. Mitä pidempi yhteiselo, sitä vahvempi oletus siitä, että toinen lapsi on sisko tai veli. Koko lapsuuden ajan yhdessä olleet lapset auttavat toisiaan enemmän kuin lyhyemmän ajan yhdessä eläneet lapset. Yhteys löytyi riippumatta sitä, miten avuliaita he olivat muille henkilöille.

Tällaiset lapset myös paheksuivat voimakkaammin ajatusta siskon ja veljen välisestä avioliitosta. Sama kuvio ei esiintynyt muiden moraalisten kannanottojen kohdalla. Tämä sulkee pois ne selitysmallit, joiden mukaan lapsuuden arvomaailma olisi ratkaiseva.

Sen sijaan Edvard Westermarckin 1880-luvulla esittämä hypoteesi insesti-inhon biologiasta saa jälleen vahvistusta. Westermarck lienee ainoa sosiologian klassikko, johon Naturessa on viime aikoina viitattu!

Mielenkiintoista on, ettei vastaajien tieto sukulaisuudesta muuttanut tunteita. Jos olet nähnyt äitisi imettävän vauvaa, tunnet häntä kohtaan sisarellisia tunteita vaikka sinulle kerrottaisiin hänen olevan esimerkiksi adoptoitu tai pikkuserkku.

Toisaalta eri perheissä kasvaneet sisarukset eivät yleensä tunnu sisaruksilta. Äärimmäinen seuraus tästä punnitaan tällä hetkellä Saksassa. Siskonsa kanssa neljä lasta saanut veli haastaa vanhaa insestiä kieltävää lakia. Kyseinen pari tutustui vasta aikuisina, eikä tieto sukulaisuudesta estänyt rakastumista.

Leibermanin ja kumppaneiden tulokset ovat osittain yllättäviä ja huutavat jatkotutkimuksia. Aikaisemmin ajateltiin, että sisarukset leimaantuvat toisiinsa vain ensimmäisten ikävuosien aikana. Nyt löydetty “sukulaislaskin” toimiikin myöhäisiin teinivuosiin asti.

Uusperheiden suhteen ennuste kuulostaa innostavalta: ei ole koskaan liian myöhäistä saada onnellisia sisarussuhteita! Sen sijaan sisarusten erottaminen huostaanottojen yhteydessä on luultua pahempi asia. Vaarana on, ettei sisaruksilta riistetä vain yhteisiä vuosia, vaan koko elämän kestävä sisaruksellinen tunneyhteys.

(HS Tiedelehti, Aivoituksia, 27.2.2007)