4. Kurssikerta: Ruutuja ja rasterikarttoja

Tutustuimme kurssikerralla ruututeemakarttojen tekoon sekä valmistelimme tulevaa kurssikertaa varten rasterikarttaa. Kurssikerta oli ensimmäinen, jossa koin, että pysyin alusta loppuun asti perillä mukana, ilman suurempia ongelmia.(Hyvä minä :D) Joten voisin kuvitella, että Qgis:n ominaisuudet alkavat jo jonkin verran luonnistua.  Teimme harjoituksena kurssikerran aikana, ruututeemakartan ruotsinkielisten lukumäärästä sijoitettuina 1km x 1km ruudukolle. Kyseistä ruututeemakarttaa voi käydä kurkkaamassa esimerkiksi Lotan blogista.https://blogs.helsinki.fi/lottapuo/

Itsenäisessä tehtävässä oli ideana tuottaa samankaltainen ruututeemakartta, mutta käyttämällä jotakin muuta muuttujaa. Puolessa välissä tehtävää tehdessä, ohjelma kaatui ensimmäistä kertaa. Enkä tietenkään ollut muistanut tallentaa tekemiäni muutoksia… Uudella yrityksellä syntyi teemakartta naisten osuuksista 250mx 250m kokoisilla ruuduilla. (kuva 1)

(Kuva 1: Naisten lkm 250m x 250m ruudukolla)

Tällaisella ruutukoolla tulos on hyvin tarkkaa, mutta koin kuitenkin, että ruudut olivat hieman liian pieniä kuvaamaan asiaa. Tästä syystä päädyin kuvaamaan naisten määrää 1km x 1km kokoisilla ruuduilla. (kuva 2)

 

 

                                                                                                                                                Toisella kokeilemallani ruutukoolla, tieto ei ollut enää yhtä selittävä sekä sen visuaalinen ulkonäkö oli myös hieman sekava. Näiden kahden kokeilun jälkeen, totesin, että sopivin ruutukoko olisi todennäköisesti ollut 500m x 500m.

Kartoissa tumman punaisen sävyisillä ruuduilla, on kuvattuna alueet, joissa naisia on eniten ja vastoin vaaleammalla alueet, joissa naisia on vähiten. Huomasin, että Amanda oli tehnyt ruututeemakartan myös naisten alueellisesta jakautumisesta. Amanda mainitsi, että koska alin luokka ulottuu nollasta 593 (mulla 609),  saattaa kartta antaa vääränlaisen mielikuvan. Pohdiskelinkin myös samaa, ja siksi luokkamuuttujia olisi voinut olla hieman enemmän.
Oletettavasti alueet, joissa on paljon asukkaita, on myös paljon naisia ja toisinpäin. Kartalle ilmestyvä kuvio on lähes samanlainen molemmissa kartoissa, mutta kuitenkin 250m x 250m ruutukoossa ilmenee jakaantuminen mielestäni selkeämmin.  Suurin asutus keskittymä löytyy Pääkaupunkiseudun kantakaupunginalueelta (Josta hauska jono lähtee kulkemaan kohti kehä 3 aluetta). Yksittäisiä ja suurempia asutuskeskittymiä löytyy myös Espoon ja Vantaan seuduilta. Karttojen informaatio on hyvin itsestään selvä asia, joten olisin toki voinut valita kuvaajaksi jonkin muun aiheen. Jos kyseinen kartta olisi luotu  esimerkiksi jostakin Kiinan tai Intian kaupungista, olisi lopputulos voinut olla hieman mielenkiintoisempi.

Pohdintaa:

Ruututeemakartoissa aluejakoina käytetään tilastoruudukkoa, mikä ei ole minkään hallinnollisen taikka temaattisen jaon mukainen. Tämä tarjoaa mahdollisuuden tarkastella alueellisia ilmiöitä erilaisista alueellisista aluerajoista riippumatta. Ruututeemakartoissa on hyväksyttävää esittää absoluuttisia määriä kuvaavia arvoja, kuten esimerkiksi tässä tapauksessa väestömäärää. Kun esitettävässä kartassa käytetään vain yhden kokoisia ruutuja, voidaan ilmiö kuvata absoluuttisina arvoina. Ruututeemakartan informaatioarvo perustuu siihen, onko kartassa käytetty oikeanlaisia arvoja sekä tilastoruudukkoa kuvaamaan haluttua ilmiötä.

Sen sijaan koropleettikartassa ilmiötä tarkastellaan jonkin ennalta määritetyn hallinnollisen aluejaon perusteella. Koropleettikarttoja hyödynnetään paljon erilaisten aluetilastojen kuvaamiseen. Koropleettikarttaa ei pitäisi koskaan kuvata absoluuttisilla arvoilla, vaan suhteellisilla lukuarvoilla. Tämä johtuu siitä, että suurelle alueelle sijoittuu useimmiten enemmän kuvattavaa ilmiötä, kuten väestöä kuin pinta-alaltaan pienelle alueelle. Sen takia teemakartan informaatioarvo saattaa olla tarkempi, sillä koropleettikartta ei kuvaa alueen sisäisiä vaihteluita. Koropleettikartoissa myös suuremmat alueet saavat visuaalisesti enemmän painoarvoa, jolloin pienemmät alueet jäävät vähemmälle huomiolle. Koropleettikartat kuvaavat ilmiötä parhaiten, kun aluerajat liittyvät kuvattavaan ilmiöön.

Aika tuntuu menevän nopeasti, sillä tuleva kerta on jo viides viikko kyseistä kurssia. Ensi kerran tuntia varten olisi vielä tarkoitus loihtia Pornaisten karttaan kaikki asutusrakennukset sekä tärkeimmät tiestöt!

Lähteitä:

salmeama’s blog – Bloggailua Geoinformatiikan menetelmät 1 -kurssilla (helsinki.fi)

Lotan blogi – Geoinformatiikan menetelmät 1 (helsinki.fi)

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *