University of Helsinki
Aloin juuri pohtimaan, että olisi varmaan parasta oppia kirjoittamaan blogia heti luennon jälkeen. Olen huomannut, että luennolla tehdyt asiat ja vaiheet alkavat jo viikonlopun jälkeen hämärtymään. Kenties huomisen luennon jälkeen uusi yritys. 😀
Viime luennolla siis käytimme karttapohjana Afrikan maanosaa (Kuva 1). Vaiheita oli lukuisia, joita nyt kaivankin mieleni syövereistä. Ensimmäisenä siirsimme kuitenkin datan QGISiin niin kuin aina ennenkin. Tällä kertaa kuitenkin uutta oli kohteiden yhdistäminen, sillä Afrikan maanosan attribuuttitaulukkoon haluttiin vain valtiot näkyviin. Attribuuttitaulukkoon saatiin valtiot koostettua “dissolve” työkalulla. Myös uusi tärkeä oppi luennolta oli datan tuonti excelistä (csv muodossa) ja “join” työkalu, jolla tietokantoja liitettiin valitsemaan layeriin. Lopuksi käytettiin “join attributes by location (summary)”, jotta voitiin tarkastella esimerkiksi valtiokohtaisesti öljykenttiä. Paljon siis kaikkea….
Kuva 1) Luennolla tehty harjoitus ja esiintymät Afrikassa
Koska en enää pääse tarkastelemaan kyseistä työtä (kuva 1), attribuuttitaulukon tietoja on hieman hankala analysoida (ajankohtien ja lukumäärien näkökulmasta). Muistan kuitenkin luennolta sen, että konfliktien voitiin nähdä olevan yhteydessä valtioiden timanttikaivoksiin. Oli myös tapauksia, joissa esiintyi vain konflikteja tai timanttikaivoksia.
Kuva 2) Itsenäinen harjoitus ja tulvaherkkyys
Viimeisenä vielä itsenäinen harjoitus (Kuva 2). Itsenäisessä harjoituksessa havainnollistettiin Suomen kartalla tulvaherkkyyttä ja alueiden järvisyyttä. Sain kartan melko vaivattomasti tehtyä. Ainoa kompastuskivi oli “join” työkalu, jossa aluksi valitsin vääriä kohteita “join field” ja “join target” kenttiin. Kartan lopputulos miellytti minua. Tajusin kuitenkin Iina Kiikerin blogitekstiä “Tietokantoja ja lisää tietokantoja!” lukiessa, kuinka olen kokonaan jättänyt sivuun luokkavälien muokkaamisen. Iinan mukaan hänen kartalla luokkajaot olivat liian pieniä ja punaisen sijaan olisi hän käyttänyt mieluummin sinistä. Omassa kartassani luokkavälejä olisi voinut muokata niin, että ensimmäisessä palkissa ei olisi ollut niin suurta jakaumaa kuin (1-67). Näin valkoinen väri ei olisi haitannut. Nyt kuitenkin jotkin tärkeät tulvaherkät kohteet jäävät pois näkyvistä.
Kokonaisuudessaan kartta kuitenkin mielestäni esittää hyvin tulvaherkät alueet. Tulvaherkkyyttä on erityisesti Länsi-Suomen rannikolla, jossa järvisyysprosentti on pieni ja topografia tasaista. Järvisyysprosentti on taas suurta esimerkiksi Itä- ja Keski-Suomessa. Näillä alueilla päinvastoin tulvaherkkyys on pientä, sillä vesistöt pääsevät valumaan ympäröiviin järviin.
Kiva jos oot eksynyt lukemaan mun tekstejä! Heippa <3
Lähteet: