Luento 5 ja tunnevuoristorata (part 2)

Tykkäsin paljon viime luentokerrasta. Bufffereiden luominen oli mielenkiintoista ja pääosin helppoa (kuva 1.1). Luennolla Helsinki-Vantaan tehtävässä kuitenkin ilmeni ongelmia, sillä bufferiin ilmestyi rako  (valitettavasti en ottanut kuvaa).  Vika bufferissa myös teki sen, että Helsinki-Vantaan tehtävät jäivät kesken ja kotiin tehtäväksi.

Kuva 1.1 Malmin lentokenttä ja bufferivyöhykkeen sisälle jäävät asukkaat

Taulukko 1.1

Tehtävä 1 Malmi
Kuinka monta ihmistä asui Malmin lentokentän pahimmalla melualueella sen vielä toimiessa, jos mukaan lasketaan kaikki asukkaat 2 km säteellä kentästä?	59737
Entä 1 km säteellä asuvat?	8 900

Itsenäinen työskentely 

Kun vihdoin ja viimein kotona työskentelminen jatkui, ei muistista tuntunut löytyvän luentokerran oppeja. Ei siinä mitään 😀 Vietin kaksi tuntia pelkästään GQIS:iä tuijottamalla ja kokeilemalla erilaisia työkaluja. Lopulta mieli alkoi aktivoitumaan ja erilaisia työkaluja löytyi oikeissa vaiheissa. Eteneminen oli kuitenkin erittäin hidasta uuden tehtävän alkaessa.

Helsinki-Vantaa tehtävän kanssa kamppailin kovasti  lukumäärien löytämisen kanssa. En myöskään ole varma siitä, että oliko erilaisten melutasojen luonnista hyötyä. Kuin loin uuden “shapefile layerin” , attribuuttitaulukosta ei löytynyt kyseisen melualueen dataa. Sain osuudet kuten kysymyksen kaksi (65dB) laskettua silmämääräisesti. Muut osuudet löytyivät ensin valitsemalla halutun alueen ja rajaamalla valitun alueen asukkaat “select by location” työkalulla. Tämän jälkeen lukumäärät löytyivät “statistical summarysta” etsimällä kohdasta “Vantaa_vaesto_point” ja rajaamalla”selcted features” .  Saaneen myös mainita, että alussa ihmettelin suuresti ihmeellisiä lukuja “statistical summarysta”. Olin unohtanut kokonaan “selected featuren” ruksittamisen…. Mutta tämä vähintäänkin tuotti helpotuksen ja ahaa-elämyksen. 

 

Kuva 1.2 Helsinki-Vantaan lentokentän 60dB melualue ja melualueen sisälle jäävät asukkaat

Taulukko 1.2

Tehtävä 1 Helsinki-Vantaa
Tutki kuinka monta asukasta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän välittömässä läheisyydessä, etäisyys kiitoratoihin linnuntietä alle 2 km.	Yhteensä 11741 asukasta
Tutki kuinka monta prosenttia edellisen kohdan asukkaista asuu Helsinki-Vantaa lentokentän pahimmalla melualueella (65dB)?	Yhteensä 6 asukasta ja asukkaiden osuus prosentteina on 0,05 %. 6/11741*100=0,05%
Kuinka monta ihmistä asuu vähintään 55dB melualueella?	Vähintään 9303 asukasta.
Kuinka monen ihmisen elämää vähintään 60dB lentomelu haittaisi Tikkurilassa, mikäli saapuva liikenne käännettäisiin jälleen laskeutumaan poikkeuksellisesta suunnasta?	Vähintään 2317 asukasta.

Niin ja sitten tämä koulutehtävä. Koulutehtävää tehdessä kone päätti useamman kerran jumittaa. Jouduin useamman kerran avaamaan aineistot uudelleen. Tämän päästyäni ylin, suurin ja eniten aikaavievä kysymys todellakin oli sellainen, että “mistä aloitan ja mitä minun pitää rajata”. Pitkän pohdinnan jälkeen kuuntelin omaa vaistoani ja kokeilin “clip” työkalua, jonka avulla sain leikattua Yhtenäiskoulun koulupiirin muista koulupiireistä. Tämän jälkeen tekeminen nopeutui ja lukumäärät löytyivät. Tuntui siltä, kuin loppuosan tehtävien teossa olisi toistanut samaa kaavaa ja “select by location” uudelleen käyttöä.

Jäin kuitenkin pohtimaan tekemiäni ikävalintoja kuten Erika Lindblom blogikirjoituksessa “5.kurssikerta”. Erika tuo esille sen, että koulun aloitttaessa kaikki yksilöt eivät täsmää yhtä ikää. Ala-aste aloitetaan yleisesti 7-vuotiaana, sillä suurin osa on kerennyt täyttämään 7-vuotta, mutta ei kaikki. Minua jäi myös häiritsemään kysymyksien muoto “ensi vuonna aloittavat”, sillä en ollut varma oliko kysymyshetkellä edellisen vuoden talvi vai syksyä edeltävä kevät. Päätin tulkita syksyä edeltäväksi kevääksi, jolloin valitsin esimerkiksi 7-vuotiaat. Jos kyseessä olisi ollut edellisen vuoden talvi, olisin valinnut 6-vuotiaat, sillä kukaan ei olisi vielä täyttänyt 7-vuotta. Toivottavasti en aiheuttanut hämmennystä tällä, sillä jouduin itsekin pohtimaan omaa tulkintaani.

Taulukko 1.3

Tehtävä 3 Koulut
Kuinka paljon Helsingin Yhtenäiskouluun on tulossa uusia koulutiensä aloittavia oppilaita aineiston keruuhetkestä seuraavana vuonna, sen omasta koulupiiristä?	Yhteensä 14 uutta oppilasta. (7v)
Kuinka suurta määrää yläasteikäisiä oppilaita Helsingin yhtenäiskoulun pitää varautua opettamaan seuraavana vuonna (oma koulupiiri)?	Yhteensä 63 yläasteikäistä oppilasta. (13v,14v,15v)
Kuinka suuren osuuden koulupiirin alueella asuvista asukkaista muodostavat kouluikäiset lapset ja nuoret (ala-aste ja ylä-aste)	Yhteensä 1894 asukasta Yhteensä 159 kouluikäistä lasta ja nuorta   159/1894*100=8,4%   Kouluikäisten lasten ja nuorten osuus kaikista koulupiirin asukkaista on 8,4%.
Kuinka monta muunkielistä kouluikäistä alueella asuu, jos oletetaan että muunkielisissä perheissä lasten ja aikuisten suhde on sama kuin edellisessä kohdassa laskettu? Luku on vain arvio, ei siis tarkka lukumäärä.	110 muunkielistä   110*0,084=9,24   Koulupiirin alueella asuu noin yhdeksän muunkielistä kouluikäistä.

Pohdintoja omasta kehittymisestä

GGIS taidoissani on selvästi tapahtunut positiivista kehitystä.  En kuitenkaan sanoisi, että minusta löytyisi luonnonlahjakkuutta geoinformatiikkaa kohtaan. Kehittymiseni kannalta tärkeää ovat olleet oma kärsivällisyys(kaikista koetuksista huolimatta) ja itsenäiseen työskentelyyn pyrkiminen (vaikka toki haluan/pyydän apua ).

QGIS:in käyttö periodin aikana on tullut koko ajan lähemmäksi itseäni. On ihanaa huomata, kuinka osaan jo automaattisesti muokata aineistoja esimerkiksi “symbology” kohdasta. Olen myös vihdoin päässyt eroon “takaisin-napin” ikävöinnistä 😀 Tämän kyseisen työkalun puuttuminen toi useamman kerran ahdistusta, sillä “millä muullakaan” pystyisin poistamaan omat tuherrukset. QGIS on opettanut minulle sen, että “takaisin-napin” lisäksi on muitakin keinoja.

Läpi periodin haastavaa on aina ollut soveltaminen. Luennoilla on helppo seurata, mutta entä sitten työskenteleminen omilla aivoilla? Tähänkin olen huomannut sen, että ei muu auta kuin vain kokeilla. Soveltamisen hankaluus hidastuttaa tekemistä, mutta tärkeintä on aina huomata, kuinka lopulta asiat loksahtaa paikoilleen. Jos nyt konkreettisesti mainitaan joitain vaikeita työkaluja, niin ehdottomasti uusien tasojen luominen itse (niin että hyödyn siitä) ja “join” työkalu (en muista aina miten täytetään). Olen myös ottanut uudeksi tavaksi kirjoittaa niin luennoilla kuin kotona vihkoon haasteista ja oivalluksista. Näin pyrin ehkäisemään kompastumista samoihin ongelmiin.

Lähde:

Lindblom E. (20.2.2023) Kurssikerta 5. [blogikirjoitus]