Month: March 2023

Viimeinen luentokerta oli hyvin mielenkiintoinen siitä näkökulmasta, että koko luento tehtiin itsenäistä työtä. Itsenäisen työskentelyn jälkeen muodostui hyvä ajatus omasta kehittymisestä ja nykyhetken osaamisesta.

Sain luennolla tehtyä ensimmäisen kartan (kuva 1.1), jonka aiheeksi valitsin naisten ja miesten väliset tuloerot. Lopputuloksen saaminen ei suinkaan ollut ongelmatonta. Ensimmäisenä yritin saada taustakartan ja valitsemani datan yhteiseloon toistensa kanssa. Ongelmaksi osoittautui valitsemani rasterikartta, joten Artun vinkistä vaihdoin vektorikarttaan Natural Earth Datan-sivustosta. Datan kanssa oli ongelmia, sillä en saanut “delimited text” työkalua toimimaan. Tajusin seuraavaksi kuitenkin yrittää “join” työkalua, mutta jäin nopeasti jumiin täytettäviin kenttiin. Artun avulla pääsin siis taas eteenpäin 😀 Tässä vaiheessa jo sanottakoon, että minulle oli erittäin tärkeää olla paikan päällä perjantaina!

Haluan myös kuitenkin mainita sen, ettei itsenäinen työskentely ollut vain jumiutumista. Huomasin jo luennolla, että olen alkanut nopeutumaan ja oppimaan soveltamaan QGIS:in työkaluja. Osasin hienosti rajata valitsemani alueen taustakartalta “select features” työkalulla ja uusien tasojen luominen onnistui. Symbology kohdasta luokkavälien muokkaaminen oli myös luonnollista.

Minua hämäsi kartan 1.1 luokkavälien numerot, sillä laskin tuloerot prosentteina ja sain yli satanumeroisia lukuja? Laskin naisten tuloerot jaettuna miesten tuloeroilla, sillä Afrikassa miesten tulot ovat suurimmaksi osaksi suurempia. Laskemani prosentit kertovat, kuinka monen prosentin ero miehien tuloilla on naisiin verrattuna. Tajusin jälleen kerran Artun kanssa jutellessa, että yli sataprosenttiset luvut viittaavat siihen, että löytyy “poikkeus”. Esimerkiksi Burundissa naisilla on prosentuaalisesti suuremmat tulot kuin miehillä, joten prosenttiluku menee yli sadan. Tätä en jotenkin itse tajunnut prosentteja laskiessa. Hyvä muistaa jatkoa ajatellen!

 

Kuva 1.1 Tulerot sukupuolen mukaan (%) Vuonna 2022

Olisin halunnut tehdä kartan köyhyydestä Afrikassa, mutta huonon vertailukelpoisuuden takia jouduin valitettavasti luopumaan keräämästäni datasta. Afrikasta myös yleisesti löytyy huonosti dataa, sillä Afrikassa datan kerääminen ja datan ajantasaisuus eivät ole itsestäänselvyyksiä.

Päädyin lopulta esittämään vapaudesta Afrikan valtioissa (kuva 1.2). Asteikolla 0-100 pieni luku kuvaa huonosti toteutuvaa vapautta ja suuri luku päinvastoin. Vapauden mittaamisessa on valtiokohtaisesti otettu huomioon erilaisia yksilöiden vapauksia kuten mahdollisuutta äänestää ja yhdenvertaisuutta. Datan vertailukelpoisuutta voisi kritisoida siitä näkökulmasta, että vapautta on mitattu hieman eri näkökulmista. Mielestäni eri osa-alueiden mittaaminen on kuitenkin olennaista dataa ja kertoo hyvin valtion yleisestä vapaudesta.

Olen tyytyväisempi toiseen karttaani, sillä kokonaisuudessaan kartta on hieman selkeämpi. Tuon myös legendassa esille valtiot, joista ei löydy dataa. Löysin Elin Stråhlmannin blogikirjoituksesta “Vecka 7 -QGIS färdigheter på prov” visuaalisesti mallikkaita karttoja. Tykkäsin Elinin tavasta myös tuoda pienempi ja tietty alue (Uusimaa) lähemmäs kartanlukijaa.

Toisen kartan tekeminen oli huomattavasti helpompi tehdä! Uskon itsenäisen työskentelyn vaikuttaneen merkittävästi työvaiheiden muistamiseen. Aikaisemmin luennoilla on ensimmäiseen tehtävään saanut paljon apua ja tekeminen on pitkälti ollut seuraamista. Viimeisellä kerralla sai ensimmäisenä pinnistellä itse, ja jos jumiutui, niin apua löytyi.

Kuva 1.2 Vapaus Afrikan valtioissa (asteikolla 0-100) Vuonna 2022

Kiitän vielä paljon menneestä kurssista! Olen kehittynyt kurssin aikana huimasti ja apua on löytynyt joka suunnasta. Toisten blogikirjoitukset ovat olleet myös suurena tukena ja antaneet mielenkiintoisia lähestymistapoja QGIS:in käyttöön.

Kiitos <3

Lisäys (8.3.) Kuvassa 1.1 olisi voinut luokkavälien värit vaihtaa toistepäin. Tummat alueet olisivat kuvanneet suurempaa tuloeroa ja vaaleat alueet pienempää tuloeroa.

Lähteet:

Welcome – openAFRICA (africaopendata.org)

Stråhlmann E. (6.3.2022) “Vecka 7 -QGIS färdigheter på prov” [blogikirjoitus]

Luento

Viime luennon alussa oli kiva päästä suorittamaan jotain konkreettista. Kävimme kävelemässä Kumpula-Arabia alueella ja alueilta kerättiin dataan. Datan sisältöön vaikutimme itse kuvailemalla muun muassa ympäristön esteettisyyttä ja viihtyisyyttä. Lopuksi data siirrettiin QGIS:iin ja interpoloitiin.

Itsenäiset tehtävät

Näkisin itseni sellaisena opettajana, joka panostaa erityisesti visuaalisen materiaalin käyttöön. Tämän takia olikin hyvin mielenkiintoista päästä itse tuottamaan materiaalia, jota kenties voisi käyttää opetuksessa.

Ensimmäisenä tietty olisi hyvin ensisijaista opettaa ja käydä läpi, miksi tietynlaisia ilmiöitä tapahtuu. Valitsemani maanjäristykset ja tulivuoret kiteytyvät kummatkin laattatektoniikkaan. Löysin hyvän tiivistelmän laattojen liikkeistä (kuva 1.1). Tiivistelmän avulla laattatektoniikka on mahdollista sijoittaa kartalle. Tästä linkistä löytyy lisää tietoa laattatektoniikasta ja muita hyviä materiaaleja opetuskäyttöön.

Kuva 1.1 Laattatektoniikka

Muistan vieläkin luennolla innostukseni karttojen teosta. Ajattelin, että kuinka siistiä saada omat kädenjäljet esille ja ensimmäisen kartan (kuva 2.1) lopputulos vei minut muistelemaan peruskoulun mantsan tunteja. Mietinkin, että “wow täähän on melkeen kuin ne kartat mun oppikirjoissa”.

Ensimmäinen kartta (kuva 2.2) kuvaa tulivuoren purkauksia vuoden 1964 jälkeen. Niin kuin aiemmassa kappaleessa kuvailen onnistumisen tunteita, kartasta tuli oikein miellyttävä. Kiitos myös vierustoverilleni Rebekkalle, sillä häneltä tajusin käyttää tulivuorien symboolina punaisia kolmioita. Tykkäsin myös Tatun blogissa “Ei uskoisi, että teen sijaisuuksia kouluihin-Kartatx3” tavasta esittää tulivuoret kartalla. Tatun kartassa visuaalinen tulkinta on hieman erilainen, sillä tulivuorten painottumista on helpompi erottaa.

Kuva 1.2 Viime vuosikymmenien aikana purkautuneet tulivuoret

Viimeisenä tein kartan maanjäristyksistä magnitudien mukaan (kuva 1.3). Magnitudiasteikkona käytetään Richterin asteikkoa. Minun oli aluksi vaikea päättää, että tekisinkö eri magnitudien maanjäristyksistä erillisen kartan. Päädyin kuitenkin liittämään kaksi erilaista dataa yhteen karttaan.

Maanjäristys kartalla punaisena palleroina ovat max 7:än ja keltaiset pallerot max 3:en magnitudin maanjäristyksiä. Ajankohdaksi laitoin 1990-luvulta nykypäivään. Mielestäni kartalla hahmottuvat hyvin maanjäristykset magnitudien mukaan ja maanjäristyksien sijoittuminen. Perfektionisti minä olisi vielä viilannut lisää ulkomuotoa, sillä legendataulukkoon jää hieman ylimääräistä tilaa ja otsikko on mielestäni liian keskellä. Tällä kertaa pystyin kuitenkin sanomaan itselleni, että kyseiset seikat eivät ole niinkään olennaisia.

Kuva 1.3 Maanjäristykset vuoden 1990 jälkeen (magnitudin mukaan)

Toivottavasti täälläkin puolella käy lukijoita <3 Itse olen ainakin saanut paljon, kun olen käynyt välillä ihastelemassa muiden teoksia ja lukemassa mielenkiintoisia pohdintoja.

Heippa!

Lähde:

Jentze T. 27.2.2023 “Ei uskoisi, että teen sijaisuuksia kouluihin-Kartatx3” [blogikirjoitus]