1. Kantasuomen balttilaiskontaktien aika ja paikka päivitettyinä

Sivun mittainen suomenkielinen teksti kuvaa lyhyesti tämänhetkisen käsitykseni kantasuomen balttilaiskontaktien ajasta ja paikasta. Havainnollistamista tukee taulukko, joka on esihistoriallisen tiedon epämääräisyyteen nähden hieman liiankin yksityiskohtainen. Sen ajoitukset on otettava hyvin viitteellisinä ja kukin kantakielivaihe on ymmärrettävä edellisen alamurteeksi. Taulukossa ovat mukana myös ruotsin kielen esiasteet, koska juuri niihin perustuvat kantasuomen varmimmat absoluuttiset ajoitukset. Esitys nojaa paljossa Petri Kallion ja Johan Schalinin töihin, ja siihen puolestaan perustuu Paviassa syyskuussa 2017 julkaisemani posteri.

 

2. Itämerensuomalaisen etymologian sanakirjalähteet 1

Tämän seitsensivuisen bibliografisen tietopaketin laadein talvella 2017 pitämälleni Johdatus etymologiaan -kurssille. Se pyrkii esittelemään kaikki etymologille tärkeät itämerensuomalaisten kielten sanakirjat ja viitetietokannat. Nimen numero 1 viittaa suunnitelmaani täydentää tietopakettia kaikkien uralilaisten kielten sekä itämerensuomen historiallisten ja esihistoriallisten kontaktikielten sanakirjalähteillä. Täydentävä työ on tähän mennessä tuottanut suunnilleen tämän ensimmäisen osan verran tekstiä, mutta se ei vielä ole julkaisukelpoisessa muodossa. Lisäksi minulla on käytössäni Miro Metsämuurosen laatima esitys skandinaavisten kielten etymologian sanakirjalähteistä. Valmiit tietopaketit aion julkaista osana tulevaa oppikirjaani Johdatus etymologiaan.

 

3. Väitöskirjani sanahakemisto

Sanahakemisto04pysty Sanahakemisto04vaaka

Oheisesta sanahakemistosta olen kiitollinen avuliaisuudessaan ansioituneelle kollegalleni Juha Kuokkalalle, joka joutui sen tekemään, koska minun laatimani tutkimushistoriallisen excel-taulukon hakemistosivu ei osoittautunut riittävän käteväksi lukijalle. Hakemistosta on kaksi samansisältöistä versiota, pysty ja vaaka.

 

4. Tutkimushistoriallinen taulukko vuoteen 2017 (Uusin versio kohtana 7.!)

Tämä taulukko on päivitetty versio väitöskirjaani liittämästäni tutkimushistoriallisesta taulukosta, joka kuvasi kaikkien balttilaisperäisiksi esitettyjen itämerensuomen sanojen tutkimushistorian kunkin sanan ensimmäisen balttilaislainaetymologian julkaisemisesta vuoteen 2009. Tähän taulukkoon olen päivittänyt sekä kirjallisuusluetteloa että kaikkien sanojen etymologisia mainintoja vuoden 2017 loppuun saakka sekä korjannut kaikki väitöskirjani liitetaulukosta löytämäni virheet ja lisännyt siitä puuttuneita etymologioita ja niitten mainintoja. Puutteita on tietenkin edelleen, joten otan mielihyvin vastaan korjauksia ja täydennyksiä.

Tiedostossa on myös uutuutena Etymologioitten vastaanotto -taulukkosivu (3), josta näkyy kaikkien balttilaislainaetymologioitten saama vastaanotto pääosin väitöskirjani kolmannessa luvussa kuvaamani ryhmittelyn mukaisesti. Olen kuitenkin eräiltä osin tarkentanut ryhmittelymenetelmää poistaakseni epäjohdonmukaisuuksia ja saadakseni ryhmittelyn mielekkäämmäksi. Tarkennukset kuvaan kahden sivun pituisessa liitteessä Ryhmittelymenetelmän soveltamiskäytäntö.

Virheitten ja puutteitten korjaaminen sekä ryhmittelumenetelmän johdonmukaisempi soveltaminen ja hienoinen uudistaminen ovat muuttaneet monen etymologian vastaanottohistoriaa ja statusta (myös väitöskirjaan valitsemani tarkasteluvuoden 2009 osalta!), mikä näkyy sivun 3 alaosan kuvaajissa, jotka jonkin verran eroavat väitöskirjani kolmannen luvun kaavioista.

Oheista kaaviota taulukon sivulla 3 voi verrata väitöskirjani kaavioon 10 (KBT 129), vaikka se onkin kumulatiivinen ja esittää vain hyväksytyt (AB), kiistanalaiset (C) ja kannatuksensa menettäneet (D) etymologiat. Tässä ei-kumulatiivisessa kaaviossa ovat mukana myös kritisoidut kannatuksettomat (E), maininnatta hylätyt (F) ja arvioimattomat (G) etymologiat. Oma pyrkimykseni on ollut vähentää sekä maininnatta hylättyjen että kiistanalaisten balttilaislainaetymologioitten suurta määrää, mikä jossain määrin näkyykin 2010-luvulla ryhmien F ja C pienenemisenä ja vastaavasti ryhmien AB, D ja E kasvuna.

 

5. Virheellisiksi todistetut balttilaislainaetymologiat

Väitöskirjassani osoitin, että huomattava osa vuosina 1869–2009 esitetyistä 972 balttilaislainaetymologiasta on hyvin heikosti perusteltuja. Sama koskee uusimpiakin etymologioita. Väärille etymologioille ei ole syytä antaa tilaa tulevassa kantasuomen balttilaislainojen sanakirjassanikaan, jollei niillä edelleen ole kannatusta. Niinpä olen aloittanut sanakirjan laatimisen keräämällä luettelon kaikista jo julkaistussa kirjallisuudessa virheellisiksi todistetuista balttilaislainaetymologioista, joilla ei enää ole kannatusta. Nämä etymologiat on katsottava loppuun käsitellyiksi, joten en viittaa tässä tulevan sanakirjani luvussa tai muuallakaan teoksessa niitten esittäjään, vaan ainoastaan niitten kumoajaan. Henkilön- ja paikannimet, jotka on tekstissä erotettu muusta sanastosta sinisellä värillä, jättänen kokonaan sanakirjan ulkopuolelle.

 

6. Itämerensuomen sanahakemisto Uudistuva uralilainen etymologia -teokseen (UH 11, 2018)

Eve Liivamäen kanssa teimme ensimmäisen version Uralica Helsingiensia 11-kokoomateoksen itämerensuomalaiseksi sanahakemistoksi. Otamme mielihyvin vastaan kritiikkiä ja korjausehdotuksia. Sanahakemiston avulla on tarkoitus liittää teoksessa esitetyt etymologiset väitteet laajempaan itämerensuomalaiseen etymologiseen tietokantaan.

7. Tutkimushistoriallinen taulukko 1869–2019

Vrt. esittelytekstiä kohdassa 4. Tämä taulukko ulottuu vuoden 2019 loppuun asti. En aio sitä enää jatkaa ajassa eteenpäin; sen sijaan päivitän vain uusimpia etymologisia väitteitä ja argumentteja etymologisen verkkosanakirjan tutkimussivuilla näkyviin etymologiakohtaisiin taulukoihin. Etymologinen keskustelu siirtyy painetuista julkaisuista suureksi osaksi verkkosanakirjoihin ja muihin sähköisiin medioihin, joten etymologiain vastaanottoakaan ei voi luotettavasti seurata pelkkien julkaisujen pohjalta.

Kaaviossa on arvioimattomat etymologiat laskettu muitten luokkien tapaan vasta kolmannesta vuodesta etymologian julkaisemisen jälkeen, joten käyrä G ei nouse yhtä ylös kuin aiemmassa kaaviossa, jossa arvioimattomat lasketaan heti julkaisuvuodesta alkaen.