Pääsimme heti joulun jälkeen vaativiin töihin Paikkatietokurssin tiimoilta! Ensimmäisellä kurssikerralla tutustuimme MapInfon perusteisiin. Ohjelman käyttö tuntui aluksi haastavalta, koska uutta opittavaa oli paljon. Pienen sähläyksen jälkeen karttojen luominen alkoi kuitenkin jo tuntua ihan kivalta hommalta..! Luulen kuitenkin, että vielä menee muutama viikko ennen kuin kaikki säädöt tulevat tutuiksi…
Kurssikerran lopuksi saimme tehtäväksi luoda oma teemakarttamme valitsemastamme muuttujasta. Itse päätin luoda koropleettikartan kesämökkien lukumäärästä Suomessa (kunnittain). Kartasta voidaan havaita, että eniten kesämökkejä löytyy Lounais-Suomen rannikkokunnista, Järvi-Suomen alueelta sekä Kuusamosta. Perinteisesti suomalaisessa mökkimaisemassa vesistöt ovat olennaisessa osassa, joten Järvi-Suomi on luonnollisesti hyvin suosittu kesämökkialue. Vesistön läheisyys selittää myös lounaisten rannikkoalueiden suosion suomalaisten kesänviettopaikkana. Kuusamon korkea mökkilukumäärä johtuu luultavasti siellä sijaitsevasta Rukan hiihtokeskuksesta, joka vetää puoleensa paljon turismia (vaikka kartassani kuvataan muuttujaa “kesämökkien lukumäärä Suomessa”, oletan että myös talviasuttavat mökit/talot tms. vapaa-ajan asunnot sisältyvät kyseiseen otantaan, kunhan niissä ei asuta ympäri vuoden). Pohjanmaa erottuu kartalla selkeästi laajana alueena, jossa kesämökkien lukumäärä on vähäinen (0-690). Pohjanmaa on tunnettu maatalousvaltaisena, peltojen halkomana maisemana, mikä luultavasti osaltaan vaikuttaa sen heikkoon vetovoimaan kesämökkialueena.
Kartta on mielestäni luettavuudeltaan selkeä ja luokkajaoiltaan looginen. Alunperin valitsin karttani väriskaalaksi punasävyiset värit, mutta totesin myöhemmin että kartan kirkkaanpunaiset alueet näyttivät kuvaavan jotakin negatiivista ilmiötä. Siksi päätin vaihtaa värit vihreiksi, jolloin kartan lukija mieltää kartan neutraalimmaksi.
Jälkeenpäin ajatellen kartta olisi informatiivisempi, jos siihen olisi yhdistetty tietokanta Suomen väestötiheydestä; tällöin olisi ollut mahdollista tarkastella mökkimäärien eroja tiheästi asuttujen ja harvaan asuttujen alueiden välillä. Ongelmana kartassa voidaan pitää myös kuntien sisäisen vaihtelun näkymättömyyttä, mikä on laajemminkin yksi koropleettikarttojen heikkouksia.
Ensimmäisen kurssikerta oli mielestäni haastava, mutta mielenkiintoinen. Odotan oppivani kurssilla paljon maantieteilijälle olennaisia taitoja, joita voin varmasti hyödyntää paljon myös muussa opiskelussa – ja toivottavasti myöhemmin myös työuralla!