Calonius – Naumannin kokoelma Kansalliskirjastossa
Kansalliskirjaston kirjaluoliin kätkeytyy useita vähemmän tunnettuja alakokoelmia. Yksi tällainen on Calonius-Naumannin kokoelma, joka sisältää 1600- ja 1700-lukujen asetuksia, virallisjulkaisuja ja poliittisia pienpainatteita. Kokoelman ja sen kaksiosaisen nimen takana on kirjastonhoitaja Arne Jörgensen (1883-1941), joka yhdisti 1930-luvulla lähes sata vuotta aikaisemmin kirjastolle lunastetun Matthias Caloniuksen kirjaston asetuskokoelman ja 1880-luvulla Ruotsista ostetun oikeusneuvos Christian Naumannin (1810-1888) keräämän vastaavanlaisen kokoelman.
Matthias Calonius (1738-1817) on oikeushistorian näkyvimpiä hahmoja Suomessa; Turun akatemian oikeustieteen professori ja myöhemmin prokuraattori eli Suomen oikeuslaitoksen ylin valvoja autonomian ajan alussa 1809-1816. Calonius keräsi Suomen oloissa merkittävän kirjaston, yli kolme tuhatta nidettä, jonka valtio lunasti hänen kuoltuaan. Jörgensen eriytti siitä jo Caloniuksen omiksi niteiksi sidottamat asetukset ja yhdisti siihen Ruotsista ostetun Christian Naumannin asetus- ja pienpainatekokoelman. Julkaisut on sidottu aikajärjestyksessä 290 niteeksi . Kokoelma sisältää noin 25 000 nimekettä Ruotsin kuninkaallisia asetuksia, julistuksia, valtiopäiväjulkaisuja ja poliittisia pienpainatteita.
Kyseessä on rikas lähdekokoelma 1700-luvun poliittiseen historiaan ja taloushistoriaan, eikä pelkästään virallisjulkaisujen, vaan myös erilaisten epävirallisten pienpainatteiden kautta. Valtiopäivien merkityksen kasvu vapauden eli säätyvallan ajalla 1719-1772, samoinkuin vuoden 1766 edistyksellinen painovapauslaki, edistivät julkista keskustelua valtakunnan asioista, mikä näkyi myös pamfletteina ja lentolehtisinä yms.
Vaikka kokoelma on toistaiseksi luetteloitu vain hyvin pieneltä osin Helka-tietokantaan Arne Jörgensenin v.1936 julkaiseman luettelon avulla se avautuu tutkijalle melko vaivattomasti. Luettelo on nyt digitoitu ja siitä voidaan tehdä sanahakuja tekstintunnistustekniikkaa (OCR) hyväksikäyttäen.
Painovapauslain ympärillä käyty keskustelu tuotti runsaasti pienpainatteita ja pamfletteja: aiheeseen liittyvät julkaisut ja niiden sijaintitiedot löytyvät sanahaulla ’tryck-/’frihet’: esim. [Anders Nordencratzin] Bewis, At Frihet och Skrifter är obillig, strafbar och skadelik för det Allmänna och Sambhällens fredlighet. Stockholm 1767. Nimekkeen perään merkityn sijaintipaikan [Cal.-Naum] B 9:8. avulla niteen voi tilata erikoislukusaliin perinteistä punaista tilauskaavaketta käyttäen.
Toinen samoin pitkäaikainen keskustelunaihe oli viinanpoltto. 1700-luvun alussa yleistynyt paloviinan poltto oli täysin vapaata aina vuoteen 1731, jolloin sitä alettiin verottaa. Vuonna 1771 kotipoltto ja myynti lopulta kiellettiin. Aihetta käsitteleviin julkaisuihin pääsee käsiksi tekemällä sanahaun ’brännvin’. Näin löytyy mm. Kort Samtal Emellan Bönderne Håkan och Jan, Angående Brännewins-Bränningen Och Dyra Tiden, vuodelta 1757. (Cal.-Naum. B 75:14).
Arne Jörgensen, Calonius-Naumannska samlingen i Helsingfors universitetsbibliotek : redogörelse för samlingen även som katalog över en del av densamma. Helsingfors universitetsbiblioteks skrifter 17. Helsingfors 1936.
Linkki Doria julkaisualustalta löytyvään luetteloon.
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fd2014-00006061
Kirjallisuutta:
Danielson-Kalmari, J. K., Kirjasto-oloja 1820-luvulla. 1.Mattias Caloniuksen kirjasto. – Historiallinen aikakauskirja 1916, s. 49-58.