Viikko 1: Ensimmäinen GISotku

HELCOM eli Itämeren suojelukomissio

HELCOM on järjestö, johon kuuluu Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimuksen allekirjoittaneiden valtioiden hallitukset. Edellä mainitun yleissopimuksen allekirjoittivat vuosina 1974 ja 1992 Suomi, Latvia, Liettua, Puola, Ruotsi, Saksa, Tanska, Venäjä, Viro ja Euroopan talousyhteisö. Sopimuksista käytetään myös nimitystä Helsingin sopimus. Sopimus velvoittaa jäsenmaita vähentämään Itämereen kohdistuvaa kuormitusta sekä säilyttämään alueen luontoa ja lajien monimuotoisuutta.

”Typpi lisää rehevöitymistä Itämeressä toimien levien ja vesikasvien kasvua säätelevänä ravinteena. Rehevöityminen itsessään lisää happivajetta etenkin talvisin, kun jää peittää meren. Tämä johtaa helposti noidan kierteeseen, jossa happivaje lisää rehevöitymistä ja rehevöityminen happivajetta.” – Nea Tiainen

Kuva 1. HELCOM-maiden vaikutus Itämeren typpipäästöihin prosentteina

Kartan tarkastelua

Kuvasta 1 huomataan, että jotkut komission jäsenistä tuottavat enemmän typpipäästöjä Itämereen kuin toiset. Esimerkiksi Puola on ainut valtio, joka kuuluu suurimpaan päästöluokkaan. Päästöluokat pohjautuvat luonnollisiin luokkaväleihin, jolloin kuvasta nähdäänkin, että Puola tuottaa 33.7 prosenttia kaikista Itämereen päätyvistä typpipäästöistä. Puolan typpipäästöt muodostuvat palamisreaktioista (50 %), maanviljelystä (26 %) ja liikenteestä (22 %). Itämeren päätyneestä hapettuneesta typestä noin neljäsosa aiheutuu alueen meriliikenteestä ja sen aiheuttamista päästöistä (Bartnicki J. & Benedictow A. (2017)). Suomi, Tanska, Saksa, Viro ja Liettua tuottavat HELCOM-maista vähiten typpipäästöjä vaihdellen 3,2 prosentista 8 prosenttiin. Venäjän, Latvian ja Ruotsin päästöt vaihtelevat 8 ja 13,3 prosentin välillä.

Tehty teemakartta visualisoi typpipäästöjen lähdemaiden vastuuta, esimerkiksi kartasta erottuu hyvin suurimmat päästön aiheuttajat (eli Puola) kirkkaan punaisella. Kuten Nea Tiainen oivalsi omassa blogissaan, kartan ymmärtämistä voisi edesauttaa valtioiden nimeäminen.

On kuitenkin hyvä huomata, ettei kartassa esitetyistä vesistöistä erotu jokia, jotka kuljettavat typpipäästöjä Itämereen. Lisäksi Itämereen voi kulkeutua typpeä myös esimerkiksi Valko-Venäjän alueelta. Valko-Venäjä ei kuitenkaan ole HELCOM-valtio, jolloin sen merkitystä ongelmaan ei ole esitetty kartalla. Kartasta ei myöskään voida päätellä miltä tietyn valtion alueilta päästöt tulevat eli onko päästöillä alueellisia eroja poliittisten rajojen sisäpuolella. Kartta ei myöskään kerro päästöjen lähteitä, jolloin se ei ole yksinään hirveän informatiivinen.

 

Lähdeluettelo:

Ympäristöministeriö. Kansainvälinen yhteistyö vesien- ja merensuojelussa. https://ym.fi/kansainvalinen-yhteistyo-vesien-ja-merensuojelussa (käytetty 24.1.2022)

Bartnicki J. & Benedictow A. (2017), EMEP/MSC-W report for HELCOM, (EMEP/MSC-W TECHNICAL REPORT 2/2017), Oslo: Meteorological Synthesizing Centre-West (MSC-W). https://helcom.fi/media/publications/Contributions-of-emissions-from-different-countries-and-sectors-to-atmospheric-nitrogen-input-to-the-Baltic-Sea-1.pdf (käytetty 24.1.2022)

Tiainen, N. Melkein Gis-Guru siis itsekkin: HELCOM-alueen typpikartta (2022). https://blogs.helsinki.fi/tiainea/ (käytetty 24.1.2022)

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *