Month: February 2023

Täällä taas pitkän tauon jälkeen kirjoittelemassa. Hupsista. Nyt tuleekin kunnon blogipommitusta sitten. Tai ehkä ei. Inspiroiduin kirjoittamaan postausta junassa Tampereelle, ja vieruskaverini tuijottaa ruutuani. Ehkä ei enää kohta, jos hän lukee tämän. Evääksi hänelle on myös valikoitunut kurkkuleipiä. Kurkun haju aiheuttaa minussa suurta tuskaa, mutta joskus on kai pakko tehdä uhrauksia omasta mukavuudesta. GIS ei ole pitkään aikaan herättänyt kiinnostusta tai innostusta, jonka takia en ole tehnyt mitään blogini eteen, mutta nyt lähdetään uuteen nousuun:).

Pyrin laatimaan koneellani toista ruudukkokarttaa ohjeiden mukaan, mutta “join attributes” komento oli liikaa läppärilleni. QGIS yritti kovasti tehdä tekemisiään, mutta lopulta kaatui:(. Sen takia esittelen tehtävässä kurssikerran aikana tehdyn kartan, joka kuvaa Helsingin väkimäärää. Jotenkin QGIS tuntuu tavalla tai toisella kiukuttelevan minulle aina kun sen avaan. Kartan tekeminen tunnilla oli melko helppoa, ja oli kotona uudelleen yrittäessä kivaa nähdä, että muistin jotain toimintoja ja oikeasti osasinkin jotain. Ehkä minusta vielä tuleekin GIS-guru. Ei kyllä läppärin kanssa, mutta koulun koneilla on ihan hauska tehdä.

Kartasta voidaan huomata, miten väestö jakautuu Helsingin alueella. Ruudut, joihin kaupunki on jaettu, ovat neliökilometrin kokoisia. Eniten asukkaita on keskustan alueella esim. Ullanlinnan ja Kampin lähettyvillä. Myös Kallion ja Sörnäisten lähialueet erottuvat kartasta myös punaisina. Asutus sijaitsee lähes kehänä keskustan ympärillä. Asutus on myös kuitenkin levinnyt Espoon ja Vantaan suuntiin.

Mielestäni kartta on melko hyvä ja selkeä tällaisenaan. Se kertoo selkeästi esitettävän tiedon. Legendan kokoluokat ovat melko tasakokoiset, paitsi viimeinen luokka on paljon suurempi kuin muut. Vaihtelu luokan sisällä on sen verran suurta, että olisin mahdollisesti voinut lisätä vielä yhden luokan. Olisin voinut poistaa vesistöjen legendamerkinnän, mutta muuten olen karttaan tyytyväinen. Tällä viikolla kaikkien kartat näyttivät hieman erilaisilta ruudukon sijainnin ansiosta. Enää ei voinutkaan yhtä hyvin tukeutua vierustoverin arvoihin ja lukuihin, sillä ne olivat erilaiset kuin itsellä.

Ruudukoissa tiedon esittäminen on yleensä selkeä tapa, mutta se voi johtaa helposti myös harhaan. Jos ruudut ovat liian suuria, ne yleistävät esitettävää tietoa liikaa. Toisaalta, jos ruudut ovat liian pieniä, tulos on liian yksityiskohtainen eikä yleistä tarpeeksi, Kuten Lucas Yoni kirjoittaakin blogissaan. (Pakko tähän väliin fanittaa Lucaksen blogia! Ihan mahtavaa luettavaa, ja tykkäänkin seurata postauksia viikottain:) Blogi on myös ulkonäöltään tosi kaunis) On mukavaa nähdä, että muilla on onnistunut karttojen teko paremmin kuin itselläni.

Muihin karttoihin verrattuna ruututeemakartoilla on ainakin selkeitä etuja. Koropleettiteemakarttojen avulla voidaan esittää tietoa melko samanlaisella tavalla, mutta oikean kokoisella ruutukartalla voidaan tutkia ilmiön esiintymistä sijainnin perusteella tarkemmin. Koropleettikartan avulla voidaan esittää tietoa kätevämmin yhtenäisistä alueista, esimerkiksi kunnista. Ja mielestäni pistekarttaan verrattuna ruutukartta on selkeämpi lukea.

Myös absoluuttisia arvoja on kätevää esittää ruutukartan avulla. Anni Lindegren osaakin tiivistää asian täydellisesti: “Ruututeemakartalla absoluuttiset arvot toimivat hyvin, koska ruudut ovat saman kokoisia eli määrät ovat suoraan verrattavissa toisiinsa. Lisäksi absoluuttiset arvot voivat kertoa tarkemmin kuin suhteututut luvut, kuinka paljon ruotsinkielisiä todellisuudessa alueella asuu; suhdeluvut voivat esittää saman asian hieman eri tavalla.”

Seuraavaa QGIS innonpuuskaa odotellessa! (Tai sitten viimeistään kun palautuspäivä puskee päälle)

-Siiri

 

Viitteet:

Yoni, Lucas – Viikko 4: Tää on oikeesti vähän siistiä – 13.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/luberger/2023/02/13/viikko-4-taa-on-oikeesti-vahan-siistia/ (luettu 20.2.2023)

Lindegren, Anni – QGIS 4. viikko ruututeema- ja rasterikartat – 9.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/ablindeg/2023/02/09/qgis-4-viikko-ruututeema-ja-rasterikartat/ (luettu 21.2.2023)

Kolmannella kurssikerralla tehtiin taas karttoja. Kartan tekeminen onnistui tällä kertaa paremmin, sillä pystyin tällä kertaa oikeasti tekemään. QGIS onnistuu kyllä aina yllättämään monilla ominaisuuksillaan. Joka kurssikerralla olen oppinut jotain uutta, vaikka vain osa oppimastani on jäänyt päähän.

Karttaa tehdessä yllätyin, kuinka kätevästi aineistoja ja kohteita pystyi yhdistämään. Mahdollisuus tutkia aineistoa esim. vuosien perusteella on tarpeeseen tuleva ominaisuus. Tämä selkeyttivät attribuuttitaulukkoa, sekä helpotti kartan muokkausta. Kartasta ei kuitenkaan pysty näkemään konfliktien ajallista sijoittumista, kuten Jenna Saavalainenkin toteaa postauksessaan. Parempaan tarkasteluun tarvittaisiin lisäksi myös taulukko.

Kartasta voidaan huomata, kuinka timanttikaivokset ja öljyvarat eivät välttämättä aiheuta konflikteja, mutta ne eivät myöskään helpota tilannetta. Mittavat luonnonvarat ruokkivat konflikteja, sillä kaikki haluavat oman osansa rikkauksia.

Mielestäni tämä kartta onnistui paremmin kuin kartta 2. Värimaailma on selkeä ja miellyttää silmiä. Ehkä eniten päänvaivaa aiheutti kartan nimeäminen, sillä järkevän ja tiiviin otsikon keksiminen oli haastavaa.

Jonkun takia olen nimennyt järvisyysprosentin “valuma-alueiden tulvaherkkyydeksi”? Outo homma. Kartan värit ovat myös hieman sekavat, ja vesistöjen ääriviivojen musta väri tekee kartasta sekaisan oloisen. Ei todellakaan paras tekemäni kartta, mutta sillä mennään. Pylväätkin jäivät melko leveiksi, joten ne peittävät paljon alleen

Kartasta voidaan huomata tulvaprosentti.  Suurimmat tulvaprosentit sijaitsevat Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla. Näillä alueilla on selvästi tekijöitä, jotka vaikuttavat tulvimisen voimakkuuteen. Sijainti rannikon lähellä vaikuttaa veden määrään. Joet tulvivat enemmän, sillä muualta sisämaasta kerääntynyt vesi yhdistyy pienemmille alueille mereen virratessa.

Pohjanmaalla on tunnetusti tasaista maastoa, joka vaikuttaa tulvimisen leviämiseen. Vesi pääsee levittäytymään laajemmille alueille, aiheuttaen haittaa laajemmille alueille. Pääkaupunkiseudulla ja yleensäkin rakennetuilla alueilla, tulvimisen vaikutukset ovat suuremmat kuin keskellä ei mitään. Vesi ei pääse imeytymään yhtä tehokkaasti tiiviin ja rakennetun ympäristön vuoksi. Joella ei välttämättä myöskään ole riittävästi tilaa tulvia kaupunkien tiheän rakenteen vuoksi.

Järvisyysprosentti on odotetusti suurinta Järvi-Suomessa. Tytti Nyrönen toteaa blogissaan järvisyyden olevan suurinta pienten tulvariskien alueilla. Järviä on myös selkeästi enemmän sisä- kuin ulkomaassa.

Tällä kertaa ei tarvittu vector-toimintoa, joten tekeminenkin onnistui oikeasti. QGIS-ohjelmastani puuttui kuitenkin yksi tarvittavista toiminnoista, mutta se korjaantui plugins-ikkunan kautta:). En myöskään meinannut saada järvisyystolppia näkyviin ja hain GIS-guru Ilarin sohvilta auttamaan. Ongelma ei ratkennut Ilarin kanssa, mutta onneksi loppujen lopuksi Joona Korhonen osasi auttaa:). Korhonen mainitseekin uuden tiedon tuottamisen ja lisäämisen vaativan huolellisuutta.

-Siiri

 

Viitteet:

Korhonen, Joona – Viikko 3 – 1.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/01/viikko-3/ (luettu 7.2.2023)

Saavalainen, Jenna – Kun taidot ei vielä ihan riitä – geoinformatiikan menetelmät I kolmas viikko – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/saavajen/2023/02/06/kun-taidot-ei-viela-ihan-riita-geoinformatiikan-menetelmat-i-kolmas-viikko/ (luettu 7.2.2023)

Nyrönen, Tytti – Harjoituskerta 3 -Vihdoin onnistuminen! – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/06/harjoituskerta-3-vihdoin-onnistuminen-6-2-2023/ (luettu 7.2.2023)