Kolmas kurssikerta

Kolmannella kurssikerralla tehtiin taas karttoja. Kartan tekeminen onnistui tällä kertaa paremmin, sillä pystyin tällä kertaa oikeasti tekemään. QGIS onnistuu kyllä aina yllättämään monilla ominaisuuksillaan. Joka kurssikerralla olen oppinut jotain uutta, vaikka vain osa oppimastani on jäänyt päähän.

Karttaa tehdessä yllätyin, kuinka kätevästi aineistoja ja kohteita pystyi yhdistämään. Mahdollisuus tutkia aineistoa esim. vuosien perusteella on tarpeeseen tuleva ominaisuus. Tämä selkeyttivät attribuuttitaulukkoa, sekä helpotti kartan muokkausta. Kartasta ei kuitenkaan pysty näkemään konfliktien ajallista sijoittumista, kuten Jenna Saavalainenkin toteaa postauksessaan. Parempaan tarkasteluun tarvittaisiin lisäksi myös taulukko.

Kartasta voidaan huomata, kuinka timanttikaivokset ja öljyvarat eivät välttämättä aiheuta konflikteja, mutta ne eivät myöskään helpota tilannetta. Mittavat luonnonvarat ruokkivat konflikteja, sillä kaikki haluavat oman osansa rikkauksia.

Mielestäni tämä kartta onnistui paremmin kuin kartta 2. Värimaailma on selkeä ja miellyttää silmiä. Ehkä eniten päänvaivaa aiheutti kartan nimeäminen, sillä järkevän ja tiiviin otsikon keksiminen oli haastavaa.

Jonkun takia olen nimennyt järvisyysprosentin “valuma-alueiden tulvaherkkyydeksi”? Outo homma. Kartan värit ovat myös hieman sekavat, ja vesistöjen ääriviivojen musta väri tekee kartasta sekaisan oloisen. Ei todellakaan paras tekemäni kartta, mutta sillä mennään. Pylväätkin jäivät melko leveiksi, joten ne peittävät paljon alleen

Kartasta voidaan huomata tulvaprosentti.  Suurimmat tulvaprosentit sijaitsevat Etelä-Suomessa ja Länsi-Suomen rannikolla. Näillä alueilla on selvästi tekijöitä, jotka vaikuttavat tulvimisen voimakkuuteen. Sijainti rannikon lähellä vaikuttaa veden määrään. Joet tulvivat enemmän, sillä muualta sisämaasta kerääntynyt vesi yhdistyy pienemmille alueille mereen virratessa.

Pohjanmaalla on tunnetusti tasaista maastoa, joka vaikuttaa tulvimisen leviämiseen. Vesi pääsee levittäytymään laajemmille alueille, aiheuttaen haittaa laajemmille alueille. Pääkaupunkiseudulla ja yleensäkin rakennetuilla alueilla, tulvimisen vaikutukset ovat suuremmat kuin keskellä ei mitään. Vesi ei pääse imeytymään yhtä tehokkaasti tiiviin ja rakennetun ympäristön vuoksi. Joella ei välttämättä myöskään ole riittävästi tilaa tulvia kaupunkien tiheän rakenteen vuoksi.

Järvisyysprosentti on odotetusti suurinta Järvi-Suomessa. Tytti Nyrönen toteaa blogissaan järvisyyden olevan suurinta pienten tulvariskien alueilla. Järviä on myös selkeästi enemmän sisä- kuin ulkomaassa.

Tällä kertaa ei tarvittu vector-toimintoa, joten tekeminenkin onnistui oikeasti. QGIS-ohjelmastani puuttui kuitenkin yksi tarvittavista toiminnoista, mutta se korjaantui plugins-ikkunan kautta:). En myöskään meinannut saada järvisyystolppia näkyviin ja hain GIS-guru Ilarin sohvilta auttamaan. Ongelma ei ratkennut Ilarin kanssa, mutta onneksi loppujen lopuksi Joona Korhonen osasi auttaa:). Korhonen mainitseekin uuden tiedon tuottamisen ja lisäämisen vaativan huolellisuutta.

-Siiri

 

Viitteet:

Korhonen, Joona – Viikko 3 – 1.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/kojoona/2023/02/01/viikko-3/ (luettu 7.2.2023)

Saavalainen, Jenna – Kun taidot ei vielä ihan riitä – geoinformatiikan menetelmät I kolmas viikko – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/saavajen/2023/02/06/kun-taidot-ei-viela-ihan-riita-geoinformatiikan-menetelmat-i-kolmas-viikko/ (luettu 7.2.2023)

Nyrönen, Tytti – Harjoituskerta 3 -Vihdoin onnistuminen! – 6.2.2023 – https://blogs.helsinki.fi/tyttinyr/2023/02/06/harjoituskerta-3-vihdoin-onnistuminen-6-2-2023/ (luettu 7.2.2023)