Minun toisella varsinaisella kurssikerralla siirryttiin ruudukkojen sekä rasterien ihmeelliseen maailmaan, tuntien eri puoliskoilla kuitenkin. Ensimmäisessä tehtävässä luotiin absoluuttisista arvoista ruudukko, josta näkyy pääkaupunkiseudun asukkaiden määrä (harjoitustehtävässä ruotsinkielisten määrästä). Asiat sujuivat varsin mallikkaasti alkutunnin ja sain mielestäni aikaan varsin edustavan teemakartan. Mutta kun oli aika alkaa itse toteuttamaan pienemmällä ruutukoolla olevaa teemakarttaa, alkoi QGIS kiukuttelemaan, eikä jaksanut pysyä pystyssä edes ruutujen luomisen verran. Kokeilin kaikkea 400x400m ruudukosta ylöspäin, mutta aina vain QGIS kaatui. Onneksi sain kotikoneella toimituksen toimimaan ja kuvassa 1 näkyy luomukseni 18-29 vuotiaiden jakautumisesta pitkin pääkaupunkiseutua. Nuoret aikuiset näyttävät kartan mukaan keskittyneen etenkin Helsingin kantakaupunkiin. Mira Kylliäinen teki kartan opiskelijoiden määrästä, joka muistuttaa kovasti omaa karttaani, vaikka ikäjakauma taitaa hieman erota. Hän huomasi oppilaitosten sijainnin näkyvän kartalla selvästi opiskelijoiden keskittymänä, mikä käykin hyvin järkeen. Myös junaradan ja metron varrella näkyy asuvan paljon nuoria aikuisia.
Kotikoneella ruutujen koko onnistui pienemmilläkin arvoilla ja lopullisessa versiossa ruudut taitavat olla 300x300m. Koin hieman ongelmalliseksi lukuarvojen asettamisen legendaan, sillä absoluuttiset arvot veivät (yllätys yllätys) todella paljon tilaa eikä ole missään mielessä mielekästä esittää 1800 eri värilaatikkoa kartan vieressä. En ainakaan karttaa kotona tehdessä keksinyt, miten arvot olisi saanut automaattisesti jaettua, joten tein sen lopulta käsin. Lopputuloksena on lähinnä värien vaihtumisen mukaan jaetut arvorajat, joka ei välttämättä olleet kaikkein paras vaihtoehto… Absoluuttisten arvojen etu onkin lähinnä visuaalisessa ilmeessä, kun saadaan tarkkaa tietoa ihmisten asuinpaikoista, mutta legendaa tehdessä ne olivat varsinainen riesa. Ongelmaan löytyy varmasti järkevämpikin ratkaisu, mutten sitä tähän hätään tajunnut tai löytänyt. Ruutukartta on mielestäni erittäin käyttökelpoinen tämän tyyppisen informaation esittämisessä. Siitä käy helposti selväksi, mille alueelle tietyt ryhmät ovat asettuneet asumaan ja asia selviää yhdellä vilkaisulla. Tällaisten karttojen avulla pystyy seuraamaan, millaisille alueille tai esimerkiksi liikenneyhteyksien varrelle tietyt ryhmät asettuvat asumaan tai millaisille palveluille alueilla voisi olla kysyntää. Esimerkiksi lapsiperheiden ja nuorten sinkkujen elämäntapa voivat erota toisistaan huomattavasti.
Tuntien toisella puoliskolla siirryttiin rasteriaineistojen pariin. QGIS toimi taas kiltisti ja yhteistyö sujui varsin mallikkaasti. Rasteriaineistojen käsittely tuntui aluksi oudolta, kun oli ehtinyt jo tottua vektori-puolen toimintoihin ja etenkin Propeties-ikkunassa meni pasmat hetkeksi sekaisin, kun näkymä erosi totutusta. Muuten vaihtelu oli ihan hauskaa ja jossain määrin kotoisaa, kun aineiston kanssa työskentely muistutti jonkin verran valokuvien käsittelyä Photoshopilla, joka on edellisissä opinnoissa tullut tutuksi. Lopuksi siirryimme erilaisten kohteiden merkitsemiseen kartalle eli piirrettiin Pornaisten keskustan alueen tiet ja merkittiin talojen paikat. Homma oli mukavan mutkatonta noin luennon loppupuolelle.
Lähteet:
Kylläinen, Mira. Ruutukarttaa & opiskelijoiden sijainteja 5.2. . https://blogs.helsinki.fi/michemmi/2018/02/14/89/