Blogikirjoituksessa Tea Mattila, Karoliina Mäki, Eveliina Heino ja Hanna Kara pohtivat onnistuneen asioimistulkkauksen piirteitä ja edellytyksiä sosiaalityössä. Kirjoitus perustuu sekä tutkimuksessa tehtyihin havaintoihin että kirjoittajien käytäntökokemuksiin.
Tulkkaus on monikielisen viestinnän kulmakivi ja väline eri kieliä puhuvien henkilöiden kommunikaatiolle. Sosiaalityön asiakaskohtaamisissa tulkkaus on myös asiakkaan ja työntekijän oikeusturvan varmistaja sekä yhteistyön väline. Asioimistulkkauksella on tärkeä rooli yhdenvertaisuuden toteutumisessa sen vaikuttaessa siihen, saako asiakas tarvitsemaansa tukea ja palveluita.
Tulkkaus ei kuitenkaan ole automaattisesti onnistuneen monikielisen viestinnän tai kommunikaation tae, vaan tässä voi olla erilaisia haasteita, jotka liittyvät muun muassa eri osapuolten toimintaan tulkkaustilanteessa. Sosiaalityössä kohtaamiset voivat olla osapuolille epätyydyttäviä tai turhauttavia myös johtuen muista kuin erikielisyyteen liittyvistä seikoista, esimerkiksi eri osapuolten täyttymättömistä odotuksista.
Tätä kirjoitusta varten kokosimme seuraavia tekijöitä, jotka vaikuttavat monikielisen viestinnän onnistumiseen tulkkausvälitteisissä asiointitilanteissa.
- Onnistuneen tulkkauksen ensimmäinen edellytys on se, että tulkin rooli vuorovaikutustilanteessa on kaikille osapuolille selkeä. Tämä tarkoittaa sitä, että myös työntekijä on tutustunut asioimistulkkauksen ammattieettiseen säännöstöön ja sitä avataan tarpeellisilta osin myös asiakkaalle. Tällöin asiakkaan voi olla helpompi luottaa muun muassa tulkin vaitiolovelvollisuuteen.
- Tulkilla tulee olla aikaa ja tilaa esittäytyä ja avata omaa rooliaan: tulkki on puolueeton ja vaitiolovelvollinen, tulkkaa kaiken ja käyttää tulkkauksessa minä-muotoa. Tapaamisen alussa esittely toimii myös tulkille muistutuksena omasta roolistaan ja helpottaa kaikkien osapuolten orientoitumista tilanteeseen. Tulkin roolin avaamista kannattaa tehdä keskustelussa mahdollisesti uudelleen, esimerkiksi jonkin arkaluonteisen asian kohdalla.
- Työntekijän tulee tulkkaustilausta tehdessään varmistaa, että tulkki osaa asiakkaan kieltä ja mahdollista murretta sekä huomioida muita tulkkausvälitteiseen tapaamiseen liittyviä tekijöitä. Mahdollisuuksien mukaan on hyvä varmistaa asiakkaalta, onko hänellä tulkkaukseen liittyviä erityistoiveita (esim. tulkin sukupuoli).
- Tietyissä tilanteissa voi olla parempi hankkia tulkki asiakkaan asuinalueen ulkopuolelta ja käyttää puhelintulkkausta tai muuta teknillisvälitteistä tulkkausta.
- Tulkille on hyvä mahdollisuuksien mukaan välittää tietoa etukäteen asiakastapaamisen aiheesta. Mitä enemmän tulkki tietää käsiteltävistä asioista, sen paremmin hän pystyy valmistautumaan, ja näiltä osin mahdollistetaan tulkkauksen onnistuminen.
- Asioimistilanteessa on tärkeää tauottaa puhe, jotta tulkilla on mahdollisuus tulkata kattavasti. Tämä tarkoittaa myös, että tulkkausvälitteiseen tapaamiseen tulee varata enemmän aikaa.
- On tärkeää muistaa, että asiakas on pääroolissa tapaamisessa, eli työntekijä ja asiakas keskustelevat, ja tulkin tehtävänä on mahdollistaa keskustelu. Työntekijän tulee kohdistaa puheensa asiakkaalle ja pitää häneen katsekontakti, jotta asiakas ei tuntisi itseään ulkopuoliseksi omassa asiassaan.
- Työntekijän on hyvä kiinnittää huomiota siihen, että hän käyttää selkosuomea, erityisesti silloin, kun asiakkaalla on vamma, joka vaatii tätä. Työntekijän on yleisesti ottaen hyvä välttää monimutkaisten termien käyttöä, ja kertoa mitä eri toimenpiteet ja palvelut konkreettisesti pitävät sisällään. Tulkki tulkkaa aina samassa rekisterissä, eli käyttäen samoja termejä ja ilmaisuja kuin puhujakin.
- Työntekijä voi varmistaa sekä oman että asiakkaan ymmärryksen kysymällä asiakkaalta, miten hän asian ymmärsi tai tiivistämällä omaa kuulemaansa tarkistaen, onko ymmärtänyt oikein.
Tulkkausvälitteinen asioimistilanne vaatii siis aktiivista työskentelyä toimiakseen ja jotta kaikki osapuolet voivat varmistua siitä, että ovat ymmärtäneet ja tulleet ymmärretyiksi. Tulkilla on tilanteessa sekä vastuuta että valtaa. Tulkin valta näyttäytyy kielellisenä valtana ja tietämyksenä molemmista kulttuureista ja niiden yhteiskuntien eri instituutioista. Tulkin vastuulla on välittää viesti kattavasti osapuolten välillä. Sosiaalityöntekijä vetää keskustelua, ja hänellä on tilanteessa vastuu siitä, että kaikki tulevat riittävästi kuulluiksi, tarvittava tieto välittyy ja asiakas saa tarvitsemansa tuen.
Tea Mattila, arabian kielen tulkki ja kääntäjä
Karoliina Mäki, koordinaattori, Vammaisten maahanmuuttajien tukikeskus Hilma
Eveliina Heino, tutkija, SOSKIELI-hanke, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto
Hanna Kara, tutkija, SOSKIELI-hanke, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto
Monikielisyys ja kielellinen haavoittuvuus sosiaalityön digitalisoituvilla kentillä (SOSKIELI) -tutkimushankkeessa tutkitaan monikielistä sosiaalityötä fyysisissä ja digitaalisissa ympäristöissä ja kysytään, miten kielellinen monimuotoisuus ja haavoittuvuus otetaan huomioon hyvinvointivaltion palveluissa ja päivittäisissä kohtaamisissa. Hanke toteutetaan Pohjanmaalla ja pääkaupunkiseudulla Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston välisenä yhteistyönä. Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää niin sosiaalipoliittisessa päätöksenteossa, käytännön sosiaalityössä, järjestöjen toiminnassa kuin sosiaalityön opetuksessa ja asioimistulkkikoulutuksessa. Lisätietoja: https://www.abo.fi/fi/projekti/monikielisyys-ja-kielellinen-haavoittuvuus-sosiaalityon-digitalisoituvilla-kentilla/.
