Kaksi päivää lääkitystä jäljellä

Palautuminen Madagaskarilta ei ollut helppoa, joskaan ei ylivoimaistakaan. Ennakkopeloista huolimatta kukaan ei päätynyt Auroran sairaalaan. Pienempiä vaivoja sen sijaan oli: ainakin yksi terveyskeskuskäynti ja lääkitys ameeban karkoittamiseksi sekä allekirjoittaneen flunssa ja mahatauti joulun aikana. (Hyviä keinoja muuten välttää joulukilot!)

Suurempia ongelmia taisi kuitenkin olla paluussa pimeyteen ja loskaan. Yllättävän nopeasti ihminen unohtaa kuinka epämiellyttävän kuuma tropiikissa oli.

Kurssin kuva- ja palauteilta on vielä edessäpäin, mutta kokemuksia on tullut käytyä läpi mielessä jo monesti. Sukulaiset ja kaverit halusivat tietää minkälaista reissussa oli, valokuvien käsittely ja läpikäyminen vei erinäisiä tunteja ja kurssista kertovien lehtijuttujen kirjoittaminen vaatii hivenen analyyttisempääkin otetta menneeseen.

Näillä näkymin ainakin Yliopisto-lehden tämän vuoden kakkosnumeroon tulee pitkä juttu kurssistamme. Toinen lehtijuttu ilmestyy Suomen luonto -lehdessä, sekin ehkä kakkosnumerossa.

Madagaskarilta saapui Suomeen (tuliaisvaniljan ja ameebojen lisäksi) myös vaihto-opiskelija. Josué on ollut muutaman päivän Suomessa ja viipyy vielä viiden kuukauden ajan.  Ensivaikutelmista täällä pohjoisessa en osaa sanoa, mutta kurssikoordinaattorimme sähköposti on paljon puhuva: “Akuuteimmin lämpimien lisävaatteiden metsästys kirpputoreilta olisi tarpeen, mutta varmasti mitkä tahansa muutkin aktiviteetit häntä kiinnostaa.”  Kulttuurivaihto jatkuu siis täälläkin!

Mitä sitten kurssista jäi käteen? Päällimmäisenä mielessä on fiilis ja ihastus Madagaskarin luontoon. Toisena ehkä elävä kuva siitä, minkälaista elämä kehitysmaassa suojelualueen reunamilla voi olla. Kolmantena käsitys asioista joita joutuu huomioimaan luonnonsuojelualueita suunnitellessa. Neljäntenä paljon pientä faktatietoa Madagaskarin luonnosta, suojelualueiden suunnittelusta ja paikallisesta yhteiskunnasta. Kasvatustieteen termein pinnalla on siis ennen kaikkea affektiiviset sisällöt. Eikä ihme, kurssin sisällössä oli paljon tuttua, mutta kurssipaikka oli aivan vieras.

Kokemus oli unohtumaton sekä silmiä avaava. Opiskelijan budjetin pelastaa, ettei Helsingin kaduilla ole tullut paluun jälkeen yhtään feissaria vastaan. Tämän jälkeen on vaikea sanoa ei hyväntekeväisyydelle.

Malarianestolääkityskin on päättymään päin. Kaksi päivää, ja ehkäpä suoliston normaalifloora pääsee taas toimimaan kunnolla. Tämä on hyvä paikka päättää bloggaus kurssistamme. Kiitokset lukijoille! Ja tiedoksi biotieteellisen tiedekunnan opiskelijoille – kurssi järjestetään tänäkin vuonna. Suosittelen osallistumista!

2 thoughts on “Kaksi päivää lääkitystä jäljellä

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *