Afrikka siipien alla

Terra-tutkimusasema

Alapuolellani leijuu usvainen Sahara. Hiekassa risteilee vaaleita viivoja. Mietin voisivatko ne olla teitä, vaikka niiden muodot ovat pehmeän luonnollisia niin kuin jokiuomissa? Mutta eihän täällä kai koskaan sada. Ikkunasta näkyy myös ympyrän muotoisia kasteluplantaaseja, jotka näyttävät jotenkin aivan älyttömiltä keskellä aavikkoa. Hetken kuluttua maiseman valtaa sinisenä aavikon hiekassa hehkuva joki. Voisiko se olla Niili? Lentämisessä on se mahtavaa, että näkee sellaisia maisemia ja suuria kokonaisuuksia, joita ei koskaan maanpinnalta käsin pysty hahmottamaan, maantieteilijälle se jättää kuitenkin aina enemmän kysymyksiä kuin antaa vastauksia. Ja sitten on tietysti ne kasvihuonekaasupäästöt… joo, kyllä ne ihan oikeasti vähän vaivaavat. Mutta kai se on osa tätä maantieteilijän tragediaa, vaikka kuinka välittäisit ympäristöstä, veri vetää kaukaisiin maihin, joihin on lennettävä. Kokonaisuudessaan tämä kaikki tuntuu kuitenkin samaan aikaan jännittävältä ja epätodelliselta. Afrikka on aivan oikeasti olemassa! Lue loppuun

Kaksi päivää lääkitystä jäljellä

Palautuminen Madagaskarilta ei ollut helppoa, joskaan ei ylivoimaistakaan. Ennakkopeloista huolimatta kukaan ei päätynyt Auroran sairaalaan. Pienempiä vaivoja sen sijaan oli: ainakin yksi terveyskeskuskäynti ja lääkitys ameeban karkoittamiseksi sekä allekirjoittaneen flunssa ja mahatauti joulun aikana. (Hyviä keinoja muuten välttää joulukilot!)

Suurempia ongelmia taisi kuitenkin olla paluussa pimeyteen ja loskaan. Yllättävän nopeasti ihminen unohtaa kuinka epämiellyttävän kuuma tropiikissa oli. Lue loppuun

Kehittävää kyläilyä

Heli Kinnunen, Madagaskar

Seitsemästä suomalaisesta ja seitsemästä madagaskarlaisesta biologian opiskelijasta muodostuva ryhmämme pääsi tutustumaan kahteen Tany maitso -kehitysyhteistyöhankkeessa mukana olevaan madagaskarlaiseen kylään. Hanketta vetää suomalainen Dodo ry yhteistyössä paikallisten järjestöjen kanssa. Lue loppuun

Manombo ja metsien tuhoutuminen

Sirkka Kuisma, Madagaskar  

Madagaskar – eksoottiset eläimet, biodiversiteetin hot spot ja trooppiset sademetsät. Kuulostaako tutulta? Mutta oletteko kurkistaneet kasvillisuuskarttaan tai ilmakuvaan Madagaskarista? Monelle tulee varmasti yllätyksenä se, ettei saari olekaan kauttaaltaan niin vihreä kuin saattaisi luulla, vaan maata koristaa vain kapea metsävyöhyke pohjois-eteläsuunnassa. Lue loppuun

Kalaa ja kakkakuoriaisia

Tuomas Kankaanpää, Madagaskar 

ValBion biologisen aseman alimmassa kerroksessa leijuu piinaavan voimakas tuoksu. Nenäänsä seuraamalla löytää ryhmän opiskelijoita kyykkimässä piirissä näpräämässä jotakin epämääräistä. Mätää kalaa taiteillaan harsonyytteihin,  jotka sidotaan pieniin puukeppeihin. Teon alla on satakunta lantakuoriaissyöttiä. Lue loppuun

Häkeltynyt endeemisyydestä

 Tuomas Aivelo, Madagaskar

Suomalaisessa metsässä eläimet ovat piilossa. Ne eivät näy ja korkeintaan vähän kuuluvat. Hyttyset kuuluvat ja näkyvät. Madagaskar on toista maata.

Täällä eläimet tulevat lähes iholle. Makit tulevat uteliaina viereen, linnut lauleskelevat lähimmän oksan nokassa ja kameleontit hengailevat parin metrin korkeudessa puiden oksilla. Ja ne hyttyset ovat äänettömiä ja pieniä. Lue loppuun

Palovammoja ja muhkuraisia teitä

Tuomas Aivelo, Madagaskar 

Tunkkaisen ja savuisen Antananarivon jälkeen suunnistimme tiistaina kohti pohjoista, Mahajangan kaupunkia. Herttainen rannikkokaupunki on kiireen ja pölyn jälkeen mukava kokemus. Pohjoisen asukkeja vain vähän häiritsee kuumuus, ja omalle osalleni osui myös auringonpaahteessa kärähtäminen. Tanan leppeään sateisen ilman jälkeen kolmekymmentä astetta ja zeniitissä porottava aurinko on musertava. Lue loppuun