Myllynkivi lattian alla?

Eeva-Maria Viitanen kaivaa Pompejia pala palalta

Nyt kun alun byrokratiasta on jotakuinkin selvitty, on aika keskittyä siihen mitä olemme tulleet tänne tekemään. Tavoitteena on tänä vuonna saada dokumentoitua korttelin yhteensä kahdeksastatoista talosta viisi. Ne kaikki sijaitsevat alueen eteläosassa ja avautuvat vilkkaalle kauppakadulle – vain yhden talon julkisivussa ei ollut kivijalkakauppaa.

Tällä hetkellä työskentelemme kahdessa talossa: toinen on viiden huoneen ja yläkerran kattanut kaupan, työpajan ja asunnon yhdistelmä, toinen taas yli kymmenen huoneen yksityisasunto. Kumpikin talo on kaivettu 1870-luvulla, ja huomattava määrä talojen rakenteista on jäänyt dokumentoimatta ja raportoimatta jälkipolville.

Työ kussakin huoneessa alkaa sillä että vuoden 79 jKr. lattiapintoja peittävä moderni maakerros kaivetaan osittain pois eli katsotaan mitä niiden alle piiloutuu. Tämä on ehkä kaikkein hauskin osuus, sillä suurin osa kaikesta uudesta mitä löydämme, tulee juuri puhdistusvaiheessa. Tosin jos lattia löytyy nopeasti, niin ”kaivaus” muuttuu maansiirroksi.

Yhdistetty kauppa, työpaja ja koti oli pompejilaisille varsin yleinen asumisen muoto ja työn alla olevasta talosta on löytynyt pitkän käytävän varrelta kaksi isohkoa vesiallasta, vesisäiliön suu sekä isohko muurattu työpöydän tapainen. Lisäksi nyt löytyi vielä pari vesikanavaa, joista toinen on viemäri. Tätä jälkimmäistä on käytetty ehkä tulen pitoon – siis puuhiilistä tehtiin tuli tason päälle ja sen päällä tehtiin itse työ. Alkuperäisten kaivausten esinelöytöjen perusteella on arveltu että talossa olisi tehty jotain metallinkäsittelyyn liittyvää, sillä siihen tarvitaan tulta ja vettä.

Talosta löytyi myös kaksi vessaa: toinen oli yläkerrassa ja toinen alakerrassa. Molempien tuotokset menivät lattian alle samaan likakaivoon. Melkein jokaisessa talossa onkin tähän mennessä ollut oma vessa. Muualla Italiassa melko yleisiä julkisia käymälöitä on Pompejissa vain muutamia.

Kummallisin löytö oli kaupan takahuoneesta, lattian alta. Yhdestä nurkasta löytyi kokonainen myllynkivi: kaksoiskartion muotoinen, läpimitta 90 cm ja korkeus samaa luokkaa (jos se on kokonainen). Yläosan sisällä oli iso saviastia. Italialaiset kollegat kävivät myös joukolla ihmettelemässä löytöämme, sillä on vaikea ymmärtää miksi kokonainen myllynkivi oli kaivettu maahan. Saviastioita saatettiin käyttää lattialle joutuneen kosteuden poisjohtamiseen, mutta tässä ei ollut kyseessä tuollainen toiminta. Yksi ehdotus oli että myllynkivi toimi vesisäiliön suuaukkona (sekin aika epätavallinen ratkaisu), joka on jäänyt pois käytöstä ja täytetty. Lisäksi mieleen tulee myös jonkinlainen rituaalikätkö, joka lienee arkeologien vakioratkaisu kaikkeen mitä ei voi loogisesti selittää.

Myllynkiven arvoitus jää tällä kertaa ratkaisematta, sillä päätin olla ryhtymättä sen kaivamiseen esiin. Tällä kertaa meillä ei vain ole aikaa eikä resursseja sellaiseen työhön. Hyviä ehdotuksia sen käytöstä otetaan mielellään vastaan!

Leave a Reply

Your email address will not be published.