Materiaalioppia

Taidehistorian tutkimus on usein materiaalitietoista. Ymmärtääkseen paremmin tutkimuskohteensa olemusta ja syntyprosessia on grafiikan tutkijoiden hyvä tuntea eri painomenetelmät tai tekstiilitaiteeseen erikoistuneiden esimerkiksi kudonnan perusteet. Välineen merkitystä on tutkimuksissa toisinaan häivytetty teoksen diskursiivisten ulottuvuuksien painottuessa, mutta viime vuosina välineeseen kiinnittyviin materiaalisuuden merkityksiin on jälleen kohdistunut enemmän kiinnostusta.

Itselleni vanhan taiteen tutkijana on konservaattorien asiantuntemus merkittävä apu. Vaikka väitöstutkimukseni yhteydessä perehdyin keskiajan puuveistoksiin, en ilman puualan koulutusta kykene kuitenkaan esimerkiksi silmämääräisesti erottamaan eri puulajeja toisistaan. Lue loppuun

Pompejin viimeiset päivät (vuosimallia 2011)

Eeva-Maria Viitanen kaivaa Pompejia pala palalta

Olemme Pompejissa vain neljä viikkoa kerrallaan. Se on lyhyt aika arkeologiseen kenttätyöhön, mutta on uskomatonta miten paljon 20 työpäivässä ehtii tehdä. Tänä vuonna kahdeksan hengen ryhmäni teki rakennusarkeologiset analyysit ja lattioiden puhdistukset 34 huoneesta eli yhteensä viidestä talosta. Tämä oli enemmän kuin mitä olin suunnitellut! Lue loppuun

Muinaiset tapetit aikajärjestykseen

Eeva-Maria Viitanen kaivaa Pompejia pala palalta

Suurin osa työstä kentällä on rakennusarkeologiaa. Yritämme siis tunnistaa seinistä ja lattioista erilaisia rakennusvaiheita ja laittaa ne aikajärjestykseen. Tämä johtaa siihen, että useasti kahdeksan ihmistä istuu kukin omassa huoneessaan ja tuijottaa seiniä. Ei kovin indianajonesmaista hommaa, eihän? Korttelin eri taloissa on kussakin tullut esiin erilaisia asioita, ja tämän kenttäkauden juttu näyttää olevan päällekkäiset seinälaastit. Lue loppuun

Myllynkivi lattian alla?

Eeva-Maria Viitanen kaivaa Pompejia pala palalta

Nyt kun alun byrokratiasta on jotakuinkin selvitty, on aika keskittyä siihen mitä olemme tulleet tänne tekemään. Tavoitteena on tänä vuonna saada dokumentoitua korttelin yhteensä kahdeksastatoista talosta viisi. Ne kaikki sijaitsevat alueen eteläosassa ja avautuvat vilkkaalle kauppakadulle – vain yhden talon julkisivussa ei ollut kivijalkakauppaa.

Tällä hetkellä työskentelemme kahdessa talossa: toinen on viiden huoneen ja yläkerran kattanut kaupan, työpajan ja asunnon yhdistelmä, toinen taas yli kymmenen huoneen yksityisasunto. Kumpikin talo on kaivettu 1870-luvulla, ja huomattava määrä talojen rakenteista on jäänyt dokumentoimatta ja raportoimatta jälkipolville. Lue loppuun

Byrokraattista dramatiikkaa Pompejissa

Eeva-Maria Viitanen kaivaa Pompejia pala palalta

Yksi maailman kuuluisimmista muinaisista kaupungeista lienee Pompeji Italian niemimaan keskivaiheilla. Se tuhoutui tulivuorenpurkauksessa elokuussa 79 jKr. ja ikään kuin elää uudestaan ja uudestaan tuota samaa päivää.

Viimeisten parin vuosikymmenen ajan Pompejissa on kuitenkin kuhissut ennennäkemättömällä tavalla: kymmenet tutkimusryhmät ovat käyneet läpi kaupungin 1700- ja 1800-luvuilla kaivettuja kortteleita, ja Pompejia koskevan tiedon ja tutkimuksen määrät ovat kasvaneet hämmästyttäviin määriin. Myös suomalaiset ovat olleet mukana vuodesta 2002 lähtien, jolloin Helsingin yliopiston Pompeji-projekti aloitti tutkimuksensa kaupungin keskustassa sijaitsevassa korttelissa. Tavoitteena on tehdä koko korttelista nykyaikainen dokumentaatio uuden tutkimuksen käyttöön. Lue loppuun