Viikko 6: Hasardeja kartalla

Kuudennella harjoituskerralla opettelimme paikantamaan GPS-laitteella ja siirtämään kerättyä dataa kartalle. Paikansimme ryhmämme kanssa suojateitä Kumpulan läheisyydessä. Tämän jälkeen siirsimme datan Mapinfoon ja käytimme toista tietokantaa pisteiden geokoodaamiseen. Opettelimme myös tekemään karttoja itsenäisesti käyttäen pisteaineistoa. Tein pisteteemakartat maailman maanjäristyksistä, tulivuorista ja meteoriittihavainnoista.

Kuva 1. Yli 6 magnitudin maanjäristykset 2002-2017.

Tein kartan yli 6 magnitudin maanjäristyksistä aikavälillä 2002-2017 (kuva 1). Maanjäristysten tiheydestä pystyy näkemään selkeästi mannerlaattojen saumakohdat. Kartassa olisi voinut näyttää vielä suurempia magnitudeja ja näin osoittaa, missä isoimmat maanjäristykset tapahtuvat. Kartasta näkee kuitenkin, että Tyynenmeren tulirenkaalla esiintyy tiheimmin voimakkaita maanjäristyksiä. Kartta on mielestäni informatiivinen ja sopiva opetukseen, sillä siitä näkee voimakkaiden maanjäristysten tyypilliset sijainnit ja täten myös mannerlaattojen saumakohdat. Opetuskäyttöön olisi kiinnostavaa myös käyttää karttaa, jossa näkyy pienet maanjäristykset Suomessa. Se voisi olla toimiva tapa opettaa, että Suomessakin tapahtuu pieniä maanjäristyksiä ja pohtia, miksi niitä esiintyy tietyillä alueilla enemmän.

Kuva 2. Maailman tulivuoret.

Tein seuraavaksi kartan maailman tulivuorista (kuva 2). Tästäkin näkee viitteitä mannerlaattojen saumakohdista, joskin ei yhtä selkeästi kuin maanjäristyskartasta, sillä tulivuoria on paljon vähemmän. Tyynenmeren tulirengas erottuu jälleen kaikkein selkeimmin, mutta eroavaisuuksia on kuitenkin nähtävissä. Erityisesti Afrikassa on paljon tulivuoria alueilla, joissa ei liiemmin esiinny ainakaan voimakkaita maanjäristyksiä. Itä-Afrikan hautavajoama ja Arabian ja Afrikan laattojen saumakohta luovat pitkän ketjun tulivuoria.

Kuva 3. Maailman meteoriittihavainnot.

Tein viimeiseksi kartan meteoriittihavainnoista maailmalla (kuva 3). Erityisesti Yhdysvalloissa ja Euroopassa näkyy olevan paljon meteoriittihavaintoja. Päiväntasaajan paikkeilla sekä arktisilla alueilla ei ole paljoa havaintoja. Havaintoja näyttää olevan alueilla, joissa on suuria kaupunkeja eli paljon ihmisiä. Jos olisi koko maailman kattavaa tietoa meteoriiteista, kartta tuskin näyttäisi tältä.  Tätä voisi oppilaiden kanssa pohtia ja ylipäätään saada ajattelemaan tutkimustiedon vääristyneisyyttä, joka usein näkyy globaalilla tasolla näin. Kartasta huomaa mielestäni hyvin, mihin suurin osa havainnoista kohdistuvat, kun käyttämäni symboli vahvistuu havaintojen määrän mukaan, vaikka toisaalta ne peittävät vähän liikaa alleen mikä vaikeuttaa kartanlukua.

Maanjäristys- ja tulivuorikartoissa olisi voinut käyttää vähän parempaa projektiota ja laittaa kartan keskikohdaksi Tyynenmeren tulirenkaan, jotta sen hahmottaisi  helpommin, kuten Kristiina Koivu teki omissa kartoissaan (Koivu, 2017). Ylipäätään maantieteen opetuksessa olisi hyvä käyttää ilmiöiden esittämiseen välillä muitakin kuin eurosentrisiä karttoja. Olen samaa mieltä Kristiinan kanssa siitä, että mannerlaattojen saumakohdat olisi hyvä lisä karttoihin, jotta tulivuorten ja maanjäristysten välisen yhteyden hahmottaisi paremmin (Koivu, 2017). Myöskin Kristiinan mainitsemat interaktiiviset kartat olisivat paljon mielenkiintoisempia ja opettavaisempia oppilaille.

Erityisesti maanjäristys- ja tulivuorikartat olisivat hyödyllisiä opetuskäytössä, sillä niitä vertailemalla voi opettaa esimerkiksi laattatektoniikasta. Näissä kartoissa maanjäristykset ja tulivuoret eivät kulje aina käsi kädessä, jolloin voi pohtia, mistä tämä johtuu ja mikä johtaa tulivuorten ja määnjäristysten syntyyn. Kaikissa saumakohdissa ei esiinny voimakkaita maanjäristyksiä, jolloin voi pohtia, millä tavalla laatat eroavat toisistaan. Löysin opetuskäyttöön sopivan interaktiivisen kartan (https://www.arcgis.com/apps/webappviewer/index.html?id=e80b4637b2c84c98a1030cebcdd61941), joka näyttää kolmella eri värillä viimeisen 24 tunnin, viimeisen viikon ja viimeisen kolmen kuukauden aikaiset maanjäristykset sekä näissä koituneiden kuolonuhrien määrän ja taloudelliset tappiot. Kartassa näkyy myös laattojen saumakohdat sekä siirrokset, jotka olisivat opetuskäytössä kätevät.

Viitteet:                                                                                                                                               Koivu, K. (2017). Kurssikerta 6: Aineistojen hankintaan tutustumista ja opetuskarttoja.                  <https://blogs.helsinki.fi/koivukri/2017/03/14/kurssikerta-6-aineistojen-hankintaan-tutustumista-ja-opetuskarttoja/>.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *