Viimeisellä kurssikerralla tehtäväksi annettiin tehdä kartta, joka esittää ainakin kaksi omavalintaista muuttujaa. Tätä varten piti itse etsiä tilastoja esitettävistä teemoista. Sopivien tilastojen löytäminen oli melko työlästä ja aikaavievää puuhaa. Vaihdoin jossain vaiheessa aihetta, kun ei tuntunut löytyvän sopivia tilastoja aiheen tueksi. Lopuksi päätin tehdä kartan bruttokansantuotteen ja luonnonsuojelualueiden välisestä suhteesta Euroopassa ja Keski-Aasiassa. Valitsin tämän aiheen, sillä luonnonsuojelun laadulla ja maan vauraudella on usein positiivinen korrelaatio. Mitä suurempi bruttokansantuote, sitä todennäköisemmin varoja käytetään luonnonsuojeluun. Korkean bruttokansantuotteen maissa alkutuotannon osuus on myös pieni, jolloin maan pinta-alasta jää enemmän myös luonnonsuojelualueille.
Aluksi löysin tilastoja erilaisista suojelualueista eri maissa, joita käyttäessä olisi ensin pitänyt laskea yhteen eri alueiden pinta-alat ja laskea niiden osuudet maiden kokonaispinta-aloista. Onneksi kuitenkin löysin The World Bankin, jonne oli koottu tilastot erilaisten maanpäällisten suojelualueiden yhteenlaskettujen pinta-alojen prosentuaaliset osuudet kokonaispinta-alasta. Fiuh! Sivustolla valitsin tarkasteltavat valtiot, mutta tilastojen lataamisessa tulikin kaikki valtiot. Meni siis hetki käydä excel-taulukkoa läpi ja poistaa turhat rivit.
Seuraavaksi piti valita minkä vuoden arvoja tarkastelen. Päädyin vuoteen 2016, sillä siltä vuodelta löytyi parhaiten tietoa. Oli kuitenkin joitain maita tai niiden osa-alueita, joista ei löytynyt joko BKT- tai luonnonsuojelutietoa tai kumpaakaan. Tällöin poistin ne tarkastelusta ja jätin taulukoihin ne, joista löytyi molemmat tiedot. Poistin tarkastelusta Kanaalisaaret, San Marinon, Kosovon ja Gibraltarin.
Kartassa näkyy selvästi, että luonnonsuojelualueita on enemmän Euroopassa kuin Keski-Aasiassa. BKT on myös keskimäärin suurempi Euroopan maissa. Euroopassa näkyvät todella suuret BKT:t kuuluvat Monacolle ja Liechtensteinille. BKT on melko pieni itä-Euroopan maissa, joissa pääosin kuitenkin suojellaan luontoa enemmän kuin Keski-Aasian maissa. Keski-Aasiassa on myös yllättäjiä, kuten Tadžikistan ja Armenia, joissa suojellaan luontoa enemmän kuin naapurivaltioissa.
Suomessa on ehkä yllättävän vähän suojeltua alaa, tosin Suomi on niin väljästi asutettu, että se saattaa vaikuttaa luonnonsuojelualueiden pieneen osuuteen toisin kuin maissa, joissa asutus on keskittynyt tiheämmin. Ehkä kaupungistumisaste olisikin parempi muuttuja suhteessa luonnonsuojelualueisiin. Suomessa taitaa myös olla tavallista enemmän metsänomistajia, jolloin suojelu ei onnistu niin suuressa mittakaavassa. Voisi kuvitella, että Euroopassa suojellaan enemmän luontoa EU:stakin johtuen. BKT ei luultavasti ole paras mittari selittämään luonnonsuojelualueiden osuuksia. Eurooppaa ja Keski-Aasiaa verrattaessa kuitenkin huomaa selkeän eron luonnonsuojelualueiden osuudessa ja BKT:n suuruudessa.
Luonnonsuojelualueiden prosenttiosuus oli valtioiden ilmoittamia eikä laskettua gis-aluetta. Jälkeenpäin pohtiessa olisin ehkä tehnyt toisin ja valinnut “gis-alueen”, sillä valtioiden ilmoittama tieto ei välttämättä ole ajantasaista tai vertailukelpoista.
Näin viimeisen tehtävän jälkeen olen tyytyväinen, että sain kaiken viimen pakettiin. MapInfon muistuttaminen mieleen tapahtui yllättävän sujuvasti. Kun katselen, minkälaisia asioita kurssilla tehtiin, niin opin tällä kurssilla tekemään karttoja ja ylipäätään käyttämään gis-ohjelmia. Tätä ennen oli käytetty vain CorelDrawia. Opin monenlaisia tapoja tehdä karttoja ja opin millaisia asioita pitäisi ottaa huomioon aineistoa kerätessä ja karttaa tehdessä. Kuten Hanna Berg myös tästä oppi, niin koskaan ei pitäisi jättää kurssia roikkumaan niin pitkäksi aikaa, koska siitä seuraa vain jatkuvaa pientä stressiä takaraivossa (Berg, 2019).
Lähteet:
Berg, H. (2019). Kurssikerta 7: Parempi myöhään kuin ei milloinkaan!. <https://blogs.helsinki.fi/bhanna/2017/03/14/kurssikerta-7/>.
World Bank. (2019). Terrestrial protected areas (% of total land area) Europe and Central Asia ja GDP per capita (current US$).<https://data.worldbank.org/?type=shaded&year=2018>.