Mietteitä Bayes-mallintamisesta ja päätöksenteosta

Tässä blogipostauksessa on luvassa alustavia mietteitäni Bayes-mallintamisen roolista ja hyödyllisyydestä ympäristöä koskevassa päätöksenteossa, tässä tapauksessa erityisesti Vantaanjoen meritaimenen kohdalla. Toisin sanoen, mihin Bayes-mallintamista tarvitaan, ja mikä mallintamisen hyöty on/voi olla?

Oma taustani on ympäristötieteissä ja kehitysmaatutkimuksessa. Kehitysmaatutkimuksessa painotetaan mahdollisimman yksinkertaisen ja helppokäyttöisen teknologian arvoa, jonka nähdään olevan omiaan lisäämään itse teknologian käyttöä, ja sitä kautta myös hyvinvointia globaalin etelän maiden eri yhteisöissä. Esimerkkinä voisi pitää vaikka aurinkopaneeleiden käyttöä: jos yhteisö ei pysty omaksumaan paneeleiden käyttöä, eikä osaa niitä itse käyttää tai huoltaa, aurinkopaneeleiden edut jäävät pieniksi. Samalla tavalla myös osallistavaa päätöksentekoa lisäävien eri työkalujen ja välineiden nähdään edesauttavan yhteisöiden hyvinvointia ja päätöksenteon oikeudenmukaisuutta. Oletuksena siis on, että nykyisen muotoisen ylhäältä alaspäin toimivan säännöstelyn lisäksi, horisontaalisen päätöksenteon sekä yhteisöstä käsin lähtevä päätöksenteon lisääminen edesauttaisi säännöstelyn legimiteettiä ja toimivuutta.

Myös täällä Itämeren rannikkolla on tarvetta alhaalta ylöspäin suuntautuvalle päätöksenteolle, ja olenkin kiinnostunut osallistavasta päätöksenteosta, jossa tarkoituksena on eri sidosryhmien ja tekijöiden osallistaminen mahdollisimman yksinkertaisin työkaluin. Tälle kurssille tulin miettimään, miten Bayes-mallintaminen voisi toimia yhtenä osallistavan päätöksenteon välineenä. Itselläni ei ole matemaattista taustaa, ja suhtauduinkin mallintamiseen aluksi epäilevästi. Bayes-laskennan hienous piilee kuitenkin siinä, että koko universumia mallintamista ei nähdä välttämättömänä ennen itse tekoihin ryhtymistä, vaan päätöksenteko voi perustua todennäköisyyksille ja niiden mallintamiselle.

Vanhankaupunginkosken meritaimenia ja muita vaelluskaloja koskeva päätöksenteko eri sidosryhmien välillä on hankalaa: kaikki eivät luonnollisestikaan ole samaa mieltä vaelluskaloja koskevista toimenpiteistä. Aiemmissa blogipostauksissa (Juhani ja Mikko) on jo kiinnitetty huomiota Vanhankaupunginkosken padon haittoihin meritaimenien ja muiden vaelluskalojen kohdalla. Vaikka asiaa vaelluskalojen kohdalla on tutkittu vähän, haitoista merkkinä ovat suvannosta kesäaikana löytyneet turbiinien katkomat ankeriaat1. Vanhankaupunginkosken padon purkamisesta on puhuttu viime syksystä, ja tällä hetkellä purkupäätös on saanut jatkoaikaa2. Vastakkain ovat kaksi osapuolta, joista toinen haluaa säilyttää padon sen kulttuurihistoriallisen arvon takia, ja toinen suojella vaelluskaloja.

Vaelluskaloja suojellaan ja säädellään Vanhankaupuginkoskella lähinnä paikallisella tasolla. Vanhankaupunginkosken kalavesien hoidosta vastaa kalastuslain määrämänä Helsingin kalastusalue, jonka tehtävänä on myös kalastuksen säätely ja valvonta, sekä toimiminen yhteistyössä kalavesien omistajien, ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien kanssa. Helsingin kaupungin liikuntavirasto sen sijaan vastaa kosken kalastusjärjestelyistä. Taimen ja lohi ovat rauhoitettuja ajalla 11.9- 15.11, jolloin niitä ei saa nostaa edes kuvattavaksi. 3

Myös koko Vantaanjoen valuma-alue ja siihen liittyvä päätöksenteko vaikuttavat meritaimeniin. Joka vuotiset kuntien jätevesipuhdistamoilta ja pumppaamoilta tapahtuvat puhdistamattomien jätevesien päästöt, ja maataloudesta huuhtoutuvat ravinteet ja kiintoainekset aiheuttavat pahimillaan kala-ja eliöstökuolemia ja kuormittavat Vantaanjokea, sekä viime kädessä myös Itämerta. Vantaanjoen vedenlaatu olikin 1980-luvulla vielä huono, mutta on siitä lähtien kehittynyt parempaan kuormituksen vähenemisen myötä, ja Vantaanjoen vedenlaadun ekologinen tila on nykyään EU-kriiterein kuvattu ”tyydyttäväksi”. 4

Vantaanjoen varrella ja Vanhankaupunginkoskella on siis monenlaista toimintaa ja monenlaisia toimijoita. Bayes-mallinnus voi toimia yhtenä työkaluna meritaimeniin liittyvässä eri sidosryhmien välisessä keskustelussa ja päätöksenteossa. Eri sidosryhmät ja asiantuntijat voidaan ottaa mukaan jo Bayes-mallin kehittelyvaiheessa, ja heidän avullaan voidaan pohtia eri prioreja (tässä projektissa meritaimenten vuosittaisen määrän priorit on asiantuntijoiden antamia), eri tekijöiden vaikuttavuutta, sekä eri päätösmalleja ja niiden hyödyllisyyttä. Olisikin mielenkiintoista pohtia vielä lisää, miten tarkalleen ottaen asiantuntijat voivat olla mukana kehittelyvaiheessa ja mikä heidän panoksensa mallintamisessa voikaan olla.

Osallistavassa päätöksenteossa työkalujen pitää olla helppokäyttöisiä ja kustannustehokkaita, ja vaikuttaa, että parhaimmillaan Bayes-mallinnus on molempia. Tutkijoiden ja haastateltavien välinen yhteisymmärrys on mallintamisessa tärkeää, ja haasteena on kehittää mallintamisen selkokielisyyttä. Tästä kuitenkin lisää vasta seuraavissa blogipostauksissa….

  1. Virtavesien hoitoyhdistys Ry, 2015. Vantaanjoen vesistö. Available online: http://www.virtavesi.com/index.php?upperCatId=4&catid=4
  2. Vihreä Lanka, 05.05. 2015. Kohuttu patopäätös sai jatkoaikaa. Available online: http://www.vihrealanka.fi/uutiset-kotimaa/kohuttu-patop%C3%A4%C3%A4t%C3%B6s-sai-jatkoaikaa
  3. Vanhankaupunginkoski, 2013. Vanhankaupunginkoski. Available online: http://www.vanhankaupunginkoski.ota.fi/
  4. Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry, 2015. Vedenlaatu. Available online: http://www.vhvsy.fi/content/fi/1007/1048/Jokiluonto.html

 

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *