Rysä jälleen käytössä

Ajaessani tänään Vanhankaupunginkosken yli, huomasin sivusilmällä smolttirysän olevan jälleen käytössä tauon jälkeen. Rysä oli asennettu nyt pyytämään eri kohtaan jonkin matkaa ylävirtaan edellisestä paikasta ja tällä kertaa enemmän uoman länsipuolelle. Liekö virtaus jälleen käynyt epäsuotuisaksi ruuvipyydyksen käytölle.

 

Kuten porukalla keskustelimme edellisellä kokoontumiskerralla, olisi pyydysten pyyntitehon määrittämisen kannalta paras vaihtoehto, mikäli pyydykset olisivat mahdollisimman ”tasapaksussa” kohdassa jokea, mistä kalat laskeutuisivat mahdollisimman sattumanvaraisesti ohi. Tällöin voitaisiin arvioida pyydyksen pyyntitehoa suoraan osuutena uoman poikkileikkauksen pinta-alasta, jonka pyydys kattaa. Ruuvin pyytäessä tällä hetkellä hyvin epätasaisessa kohdassa jokea itähaaran puolella, selkeän päävirran kohdalla, ei pystytä näin selkeätä laskelmaa tekemään. Epätasaisessa, leveydellään virtauksien puolesta vaihtelevassa uomassa saattaa laskeutumisreiteissä etenkin eri virtaamilla esiintyä suuriakin vaihteluita. Smolttiruuvin asentamispaikkaan vaikuttaa pyydyksen tekniset edellytykset, sen vaatiessa tietyn virtauksen ja hiljaa virtaavan, tasaisen suvannon virtaus ei riitä pyörittämään ruuvin rumpua. Rysällä puolestaan ei ole vastaavia vaatimuksia virtauksen suhteen. Rysän edellinen pyyntipaikka oli kuitenkin heti saarekkeen yläpuolella, missä ainakin silmämääräisesti näyttää, että virta alkaa vaihdella enemmän, kuin ylempänä suvannossa ja esimerkiksi toista haaraa suosivat kalat ovat saattaneet jo ryhmittyä tietylle puolelle jokea epäsattumanvaraisesti.

 

Rysän uusi pyyntipaikka hieman ylempänä vastaa paremmin kalojen koko uoman leveydelle satunnaisesti levittäytymisen edellytyksiä. Muuttamalla pyydysten paikkoja tutkimusjakson aikana, tulee kuitenkin pyydysten tehon ja hierarkkisesti edelleen myös vaeltavien smolttien kokonaismäärän arvioimiseen mukaan lisää epävarmuustekijöitä.

 

Tietysti huolellisellakaan tutkimussuunnittelulla ei pystytä aina vaikuttamaan muuttuviin olosuhteisiin ja suunnitelmia joudutaan muuttamaan. Meidän osalta hommahan etenee lähtökohtaisestikin melko nurinkurisesti. Parempaan lopputulokseen varmastikin päästäisiin, mikäli koko projekti olisi aloitettu mallien alustavalla suunnittelulla ja tutkimusasetelmaa olisi lähdetty kehittelemään mallien ehdoilla.

1 thought on “Rysä jälleen käytössä

  1. Hyviä huomioita.

    Tarkastelimme tänään Mikon ja Tuomon kanssa googlen kartalla kohtaa, jossa joki haarautuu. Vaikuttaisi siltä, että ruuviuoma lähtee “sivuun” suhteessa joen yleiseen suuntaan haaraumakohdassa, mistä voitaisiin päätellä, että virtaukset suosivat suhteessa uomien kokoihin vielä selvästi enemmän patouomaa kuin ruuviuomaa. Patouoma kun näyttää kartalta ikään kuin joen “jatkeelta”, ruuviuoma jonkinlaiselta törmän taakse jäävältä sivu-uomalta. Tätä vahvistaa edelleen joen suunta yläjuoksulla.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *