Rysän uuden pyyntipaikan huomioiminen mallin sisällä

Tänään tuli puheeksi rysän uusi sijainti ja sen huomioiminen mallin sisällä. Rysä on aikaisemmin sijainnut joen haarautumiskohdassa ja on nyttemmin (13.5.) siirretty joen länsihaaran puolelle, hieman haarautumiskohdan yläpuolelle.

Saimme myös uutta mandariinikoetietoa, jonka mukaan nyt kaikkien kolmen kokeen aikana “vapautetusta” 188 mandariineista 139 on päätynyt joen länsihaaraan. Olemme käyttäneet tätä estimaattina smolttien vaeltamisesta, joten voisimme myös olettaa rysän pyytävän nyt tehokkaammin sen ollessa voimakkaimmin virtaavassa paikassa.

Hahmottelin helpohkon pikaratkaisun ongelmalle, jossa uutta rysää lähdetään yksinkertaisesti arvoimaan kokonaan uudella priorijakaumalla. Tämä ratkaisu ei edellyttäisi suuria muutoksia malliin:

Fyke_q[d]<-q_F*Fyke_op[d]*step(32-d)+q_F2*Screw_op[d]*step(d-32)

q_F2~dbeta(1,3)

Step-funktiot palauttavat yksinkertaisesti nollan erotuksen ollessa <0, jolloin summattava saa arvon nolla. Siis päivillä 1-32 käytetään rysän aiempaa priorijakaumaa q_F ja 32-60 uutta q_F2:ta. q_F2:lle annettu arvio hieman suuremmasta pyyntitehosta.

Tämä ratkaisu ei välttämättä ole ongelmaton. Rysän pyydystävyys päivittyy mielestäni datalla samaan tapaan kuin aikasemminkin. Se tarkoittaa, että kaikki rysän aikasemmassa paikassa sijaitessaan keräämä data pyydystettävyydestä siirtyy nyt “uudelle rysälle”, eli uudelle sijainnille. Tämä on mielestäni ristiriitaista sen kanssa, että rysän uuteen sijaintiin perustuva priori antaa nimenomaan ymmärtää, ettei sen pyydystävyys ole vain sen ominaisuus vaan riippuvainen myös sen sijannista. Tähän on syytä paneutua lisää ja katsoa miten tarkalleen riippuvuudet kulkevat pyydystävyys-mallin sisällä.

 

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *