Termityön esivaiheita eli kirjeitä vuosikymmenten takaa

Yleinen kielitiede samoin kuin kielitieteen termistö ovat kehittyneet 1960-luvun alkuvaiheista Suomessa todella paljon. Palataan hetkeksi termityön haparoivaan alkuun, aikaan, jolloin suomalaisen kielentutkimuksen valtavirta oli sanastoineen päivineen vankasti ja ehjästi nuorgrammaattinen. Seuraavassa on kaksi lyhyttä katkelmaa 1960-luvulla saamistani kirjeistä kielentutkijoilta, jotka olivat opiskelleet tai edelleen opiskelivat Yhdysvalloissa. Kirjeet luovat ajan kuvaa monella muullakin tavalla.

24-vuotias Lauri Karttunen, teoreettinen semantikko (nykyisin Stanfordin yliopiston emeritusprofessori ja Rand Corporationin entinen tutkija), kirjoitti 7. marraskuuta 1965 Bloomingtonista, Indianasta mm. näin:

”Suomen kielen syntaksi on täkäläisestä näkökulmasta vielä niin kuvaamaton ja kartoittamaton kenttä. Paljon ei ole edistytty sitten Setälän päivien – tai Donatuksen, mitä termeihin ja menetelmiin tulee. – Oletko muuten jo saanut Chomskyn uuden kirjan Aspects of the Theory of Syntax  (M.I.T. Press, Cambridge 1965). Yleistajuisempaa tekstiä, kuin hän on aikaisemmin kirjoittanut, suositeltavaa lukemista kaikille ja erikoisesti niille, jotka rakastavat hyviä alaviitteitä”.

 

”Olen koettanut käännellä transformaatiokieliopin terminologiaa suomeksi, mutta se on osoittautunut vaikeaksi. On niin paljon termejä, jotka ovat peräisin matematiikasta. Niillä on varmasti suomessa tarkat vastineensa, jotka monessa tapauksessa ehkä voisi sellaisenaan lainata lingvistiikkaan, mutta en ole ollenkaan tolalla matematiikasta suomeksi. Voisitko, kiltti hyvä Auli, etsiä käsiisi jonkun alkeismatematiikan oppikirjan, joka sisältää ainakin johdatuksen joukkoteoriaan (se theory), suhteisiin (relations), funktioihin (functions), järjestettyihin joukkoihin ja järjestyksiin (ordered sets, orders) ja isomorfismeihin (isomorphisms) ja lähettää sen tänne. Maksan rahassa tai tavarassa.”

Huhtikuun 19. päivänä 1969 lähettiYhdysvalloissa väitellyt Turun yliopiston apulaisprofessori, nyt jo edesmennyt Eeva Kangasmaa-Minn seuraavan kirjeen:

”Hyvä maist. Hakulinen, Kuulin prof. Kalevi Wiikiltä, että teillä on tekeillä uusia kielitieteen käsitteitä koskeva suomenkielinen sanasto. Useat termit tuottavat tosiaan päänvaivaa, enkä haluaisi keksiä käännöksiä, jotka poikkeavat teidän sanastostanne[1]. Tällä hetkellä minulle olisi tärkeää saada suomenkieliset nimitykset seuraaville: base sentence, matrix sentence, insert sentence. Ensin mainitusta olen käyttänyt nimitystä kantalause, toisesta (Siron Lauseopin mukaan) peruslause, kolmannesta esim. Siro puhuu vain ”toisena lauseena”. Wiik arveli, että teillä on jo nimitykset näille käsitteille. Tarvitsisin niitä Siron 60-vuotisjuhlakirjaan tulevaa artikkelia varten, käsikirjoitus on jo lähetetty, mutta oikovedoksessa nimitykset voitaneen yhtenäistää. Pyydän anteeksi että näin vaivaan teitä, mutta koska esim. kansleri Ravila juuri äskettäin moitti ”uusia” kielitieteilijöitä (joihin tuskin kuulunkaan) sotkuisesta terminologiasta, rohkenen näin pyytää teiltä etukäteistietoja.

 

Kunnioittavasti Eeva Kangasmaa-Minn

[1] ”Sanastolla” viitataan tekeillä olleeseen ”Kielitieteen ja fonetiikan terminologiaan”, jota suunnittelimme Jussi Ojasen kanssa. Kirjanen julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1970.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *