Huhhuh. Merkintöjä filosofian määritelmien satunnaisuudesta.

Markku Roinila

Olen jo jonkin aikaa työstänyt filosofian termejä Tieteen kansalliseen termipankkiin, aluksi Filosofia.fi-portaalin Logos-verkkoensyklopedian artikkeleiden pohjalta. Puhteen aikana olen pannut merkille, että filosofia, joka usein – tai ainakin 1900-luvun alkupuolella – korostaa eksaktiutta, ei aina ole kovin ronkeli tarkkojen määritelmien suhteen. Siinä missä vaikkapa kasvitieteen määrityksistä löytää helposti keskeiset rakenteet, filosofian kohdalla saattaa kovatasoinenkin artikkeli luistella kevyesti ohi termien määritelmistä. Tämä siitäkin huolimatta, että filosofisen kirjoittamisen oppaissa korostetaan aina käsitteiden määrittämisen ja yksiselitteisyyden merkitystä. Kun katsoo vaikkapa edellämainittua Logos-ensyklopediaa, joissakin artikkeleissa puheena oleva käsite määritellään heti tarkasti, kun taas joissakin artikkeleissa se jätetään tekemättä tykkänään.

Taitaakin olla syytä tehdä käsitesivu määritelmästä. Mutta siihen pitää löytää määritelmä! Ainakin sivulle voi laittaa sitaatin G. W. Leibnizin Metafysiikan esityksestä, jossa hän sanoo: ”Sanon määritelmää nominaaliseksi silloin, kun voidaan yhä epäillä, onko määritelty käsite mahdollinen…mutta siinä tapauksessa, että ominaisuus sallii olion mahdollisuuden tietämisen, se muodostaa reaalimääritelmän” (G. W. Leibniz, Filosofisia tutkielmia, toim. Tuomo Aho & Markku Roinila, Gaudeamus, Helsinki 2011, s. 107).

Filosofiassa ongelmaksi muodostuu helposti se, että määritelmät ovat yleisiä – hyvin yleisiä. Kelpo esimerkki tästä on Frank Martelan artikkeli ”Onnellisuus” Logos-ensyklopediassa. Sinänsä laadukas kirjoitus ei sisällä tarkkaa onnellisuuden määritelmää, vaan pyörii erilaisten kuvailujen ympärillä. Tästä en soimaa millään tavoin Martelaa, sillä kuten hän sanoo: ”Onnellisuuden ydintä etsittäessä on luonnollista kääntyä filosofian puoleen, mutta jos odotamme löytävämme sieltä yksiselitteisen vastauksen, joudumme pettymään.” Samaan hengenvetoon hän jatkaa, että onnellisuutta koskevaa kirjallisuutta on olemassa yllättävän vähän. Noh, jos itse asiaa koskevaa kirjallisuutta on olemassa vähän, onnellisuuden yleismääritelmiä on olemassa vielä vähemmän. Tarkemmin ottaen en suhteellisen perusteellisen tutkimuksen kuluessa löytänyt yhtäkään yksittäisestä filosofisesta näkemyksestä riippumatonta määritelmää, joka olisi tärkeimpien suuntauksien eli hedonismin (onnellisuus = nautinto) ja eudaimonismin (onnellisuus koostuu pitkäjänteisestä hyvien asioiden tasapainosta) yläpuolella, kattaen ne molemmat.

Onnellisuuden määrittely ei toki ole helppoa. Kautta historian on ollut mitä erilaisimpia näkemyksiä siitä, mikä tekee ihmisen onnelliseksi ja joidenkin mielestä kyseessä on niin subjektiivinen asia, ettei sitä edes voi määritellä. Itse kukin voi siis miettiä tykönään onko onnellisuuden määritelmä a) nominaalinen vai b) reaalinen. Ehkäpä näissä ontologisissa vaikeuksissa on syy siihen, miksi filosofian sanakirjoista ei löydy kunnollista onnellisuuden määritelmää. Se näyttäisi kuitenkin olevan tarpeen, sillä onnellisuudella riittää ottajia. Eräskin pääministerin palkkaama konsultti puhui taannoin parta väpättäen kukoistuksesta, joka vie Suomen uuteen nousuun. No, kun katsoo Tieteen termipankin ”Onnellisuus”-termisivua, siitä selviää, että kukoistus merkitsee ainakin akateemisessa filosofiassa Aristoteleen eudaimonismia. Tämä todistaa toisaalta sen, että filosofiassa asiat eivät vanhene, ja toisaalta sen, että filosofisia käsitteitä voi käyttää moniin eri tarkoituksiin.

Oli miten oli, tuskailtuani muutaman tovin määritelmän kanssa avauduin asiasta sosiaalisessa mediassa seuraavasti: ”Määrittele onnellisuus. Huhhuh.” Kommentti tuli kuin apteekin hyllyltä: ”Sehän on hyvä määritelmä”.

Ps. Tämänhetkisen version onnellisuuden määritelmästä voi katsoa täältä: http://tieteentermipankki.fi/wiki/Filosofia:onnellisuus
Parannusehdotukset ovat tervetulleita joko ao. sivun keskustelu-osastoon (http://tieteentermipankki.fi/wiki/Keskustelu_Filosofia:onnellisuus )
tai osoitteeseen tieteentermipankki-info@helsinki.fi !

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *