Kurssikerran ensimmäinen tehtävä oli harjoitella alueellisessa tutkimuksessa usein tarvittavan ruudukon tekoa ja ominaisuustietojen liittämistä niihin. Yhteisen harjoitustutoriaalin jälkeen tuotimme vielä itsenäisesti oman vapaavalintaisen rasterikartan. Oma karttani alla kuvastaa ruotsinkielisten asukkaiden lukumäärää suhteessa alueen koko väestöön Helsingin lähialueilla. Olen tuotokseeni melko tyytyväinen, mutta osuutta kuvaavat värit voisivat olla helpommin erotettavissa toisistaan. Mietin myös, onko vaaleanpunainen aluerajaus ruutujen alla lainkaan tarpeellinen. Jos olisi, voisi kokovärjätyn alueen tilalla olla pelkkä viivamuotoinen rajaus. Ruututeemakartassa asiat on yleensä kuvaavinta ilmaista suhteellisina lukuina kuten olen omassa kartassani tehnyt, mutta toisaalta kaikkien ruutujen ollessa samankokoisia, ilmiön yleisyyttä voi kuvata myös varsin kuvaavasti tavalla x/ruudun pinta-ala. Ruututeemakartta yleistää tarkasteltavan ilmiön esiintymistä, mikä on varsin toimiva ratkaisu verrattuna esim. pisteteemakarttaan, jossa pisteiden lukumäärän arviointi voi käydä vaikeaksi.
Kartassani näkyy selvästi ruotsinkielisen väestön korostuminen etenkin Östersundomissa sekä Helsingin länsilaidalla. Vertasin omaa karttaani Riina Hiltulan tuottamaan karttaan muunkielisen väestön jakautumisesta Helsingissä. Vaikka hän onkin tuottanut oman karttansa käyttäen absoluuttisia arvoja, oli mielenkiintoista huomata, että pääsääntöisesti alueilla, joilla muunkielisen väestön määrä korostuu, on väkilukuun suhteutettuna vähemmän ruotsinkielisiä ja toisin päin. Olisi varmasti havainnollistavaa tarkastella asiaa myös kartalla, jossa olisi kerrottu muunkielisten osuudet suhteutettuna koko väestön määrään. Kieliryhmien erottuminen toisistaan alueellisesti voi viitata esimerkiksi segregaatioon. Muunkielisten keskiarvoinen tulotaso mahdollistaa heille asuinpaikoiksi halvemmat alueet verrattuna muiden väestöryhmien tulotasoihin, joten mikäli alueilla ei ole monipuolisesti eri hintaluokkiin kuuluvia asumismuotoja, eriytyminen on hyvinkin mahdollista.
Toisena tehtävänä harjoittelimme kohteiden piirtämistä QGIS:llä tietokantojen avulla. Kokeilimme esimerkiksi korkeuskäyrien tuottamista, josta alla esimerkki.
Vaikka kartassa on mukana myös rinnevarjoste, voi huomata, että automaationa tehdyt korkeuskäyrät eivät ole kaikkein selkeimpiä. Manuaalinen muotoilu ja yksinkertaistus on siis tarpeen esimerkiksi kartalla näkyvien kohosoiden kohdalla, jossa korkeuskäyrät kulkevat hyvin runsaasti mutkitellen.