Tällä kertaa harjoittelimme hyödyntämään netin kautta saatavia tietokantoja ja yhdistelemään niitä. Tärkeimpiä yhdistämiseen liittyviä oppeja sekä tietokannan sisällä että kahta tietokantaa yhdistäessä oli se, että yhdistäessä osia saraketiedon perusteella, tulee saraketietojen vastata toisiaan täysin, jotta yhdistäminen onnistuisi kivuttomasti. Voi vain kuvitella, kuinka ärsyttäviä ne turhat välilyönnit voivatkaan olla esimerkiksi tutkijoille.
Afrikka-aineiston käsittely oli mielestäni hyvin havainnollistavaa, mutta kaikkia yhdistämisasioita piti miettiä vielä runsaasti jälkikäteen. Tekninen puoli vaatii vieläkin hieman lisää pohdintaa, mutta käytetyt tietokannat ovat hyvin käyttökelpoisia monen asian tutkintaan. Tietojen avulla voisi muun muassa tutkia, onko timantti- tai öljyesiintymien löytämisellä ollut vaikutusta lähialueen konfliktien määrään lähivuosina löydön jälkeen tai voisiko internet-käyttäjien lukumäärän kasvu kenties parantuvan elintason myötä vaikuttaa konfliktien vähenemiseen kullakin alueella.
Itsenäisessä tehtävässä siirryimme Afrikasta Suomeen ja laskimme Suomen valuma-alueiden tulvimistodennäköisyyttä tarjolla olevan aineiston perusteella. Samalla harjoittelimme lisää tietokantojen yhdistämistä, mikä olikin tarpeen.
Lopputuloksena syntyi alle sijoitettu koropleettikartta, jossa ovat esitettyinä valuma-alueiden tulvaindeksit laskettuna keskiylivirtaaman ja keskialivirtaaman suhteena sekä valuma-alueen järvisyysprosentti alueen pinta-alasta.
Valuma-alueen pinta-alalla sekä järvisyysprosentilla vaikuttaisi olevan tulvaindeksiin yhteys: mitä pienempi alue on ja mitä pienempi osuus sen pinta-alasta on järviä, sitä suurempi sen tulvimisindeksi on. Järvet tasaavat tulvahuppuja kuten Jonna Kääriäinen kirjoittaa blogissaan ja tämä ilmiö on helposti kartalta havaittavissa. Järvi-Suomi kuuluu kokonaan tulmisindeksin alimpaan luokkaan suurten järviensä vuoksi, mutta täytenä vastakohtana Pohjanmaan tulvaindeksit ovat huomattavasti korkeampia tasaisen maaston ja vähäisten järvien takia.
Lähteet:
J. Kääriäinen (2020). Tietokantaliitoksia ja tulvaindeksejä
https://blogs.helsinki.fi/kaarijon/ Luettu: 8.2.2020